Työmatkani varrella on aamuisin tori, jossa on koko sadonkorjuu ajan värisuora tarjolla. Eräällä herrasmiehellä oli jo myynnissä pieni erä suppilovahveroita, joten minä tartuin tilaisuuteen. Lopputuloksena syntyi gluteeniton suppilovahvero-tomaattipiirakka, jonka pohjataikina on niin hyvää, että meinasin syödä sen jo tekovaiheessa raakana!
Ensin tarvitaan tietenkin sieniä. Litra suppiksia tai muita maukkaita metsäsieniä riittää mainiosti.
Jos sienet kerää tai ostaa ennen kuin niistä valmistaa jotakin, säilyvyyden takia ne täytyy höyryttää. Marttojen ohjeen mukaan käsittelemättömiä sieniä ei saa säilyttää kauempaa kuin vuorokauden jääkaapissa. Siispä sienet pannulle.
Höyryttämisessä sienistä lähtee ylimääräinen neste, mikä edesauttaa säilyvyyttä ja saa sienet myös mahtumaan huomattavasti pienempään tilaan.
Sienet jäähdytetään ensin huoneenlämmössä ja lopuksi pakataan ilmatiiviiseen rasiaan ja laitetaan jääkaappiin. Sitten alkaa varsinaisen piirakan teko. Taikinaa varten tarvitaan:
125 g suolaista voita
125 g laktoositonta, rasvatonta maitorahkaa
3,5 dl gluteenittomia kaurajauhoja
0,5 dl gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa.
Pehmeä voi ja maitorahka sekoitetaan ensin keskenään.
Seokseen sekoitetaan ensin koko määrä kaurajauhoa, johon on sekoitettu leivinjauhe ja suola, ja sen jälkeen pikkuhiljaa vaalea jauhoseos niin, että taikinasta saa muotoiltua kiinteän ja ei kovin tarttuvan pallon.
Taikina kääritään kelmuun ja laitetaan vähintään tunniksi jääkaappiin. Minä tein pohjan jo piirakan tekoa edeltävänä iltana, ja taikina oli juuri sopivaa käsitellä miltei vuorokauden kylmässä olon jälkeen.
Kun taikina on vielä kylmässä, valmistetaan täyte:
1 l suppilovahveroita höyrytettynä
1 punasipuli
12 aurinkokuivattua tomaattia
1 tl kuivattua timjamia
0,5 tl suolaa
mustapippuria
100 g juustoraastetta (esim. Emmental)
2 kananmunaa
2 dl laktoositonta vispikermaa
5 kirsikkatomaattia.
Suppikset paistetaan nopeasti kuumalla pannulla, jotta ne rapsakoituvat hieman. Sienet maustetaan suolalla, mustapippurilla ja timjamilla ja kaadetaan kulhoon jäähtymään. Samaan kulhoon pilkotaan punasipuli ja aurinkokuivatut tomaatit. Kun sieniseos on sen verran jäähtynyt, ettei siihen kaadettava kananmuna muutu kokkeliksi, joukkoon lisätään kaikki muut täyteainekset paitsi kirsikkatomaatit, jotka halkaistaan ja asetellaan lopuksi piirakan päälle.
Sen jälkeen kaulitaan taikina. Jauhoja kannattaa käyttää sekä alustalla että kaulimessa, ja on tietenkin muistettava käyttää gluteenittomia jauhoja myös tässä vaiheessa! Kaulittu taikina nostetaan kaulinta apuna käyttäen voideltuun piirakkavuokaan (halkaisija noin 24 senttiä) ja painellaan myös reunoille.
Päälle kaadetaan odottamassa oleva täyte ja pinnalle ripotellaan tomaatin puolikkaat.
Piirakka on nyt valmis uuniin. 200-asteisen uunin alatasolla 30 minuuttia on sopiva aika ruskistamaan piirakan reunat ja pohjan upean kullanruskeiksi – ja voi pojat miten hyvältä paahtunut kaura pohjassa maistuukaan – ja säilyttää täytteen kuitenkin mehukkaana ja kosteana.
Piirakka on täyttävä ja maistuva lounas vaikka ihan sellaisenaan, mutta entistä paremman siitä tekee syksyinen salaatti, jossa on keräkaalia, lehtikaalia, persikkaa, luumua, kuivattuja karpaloita ja paahdettuja manteleita.
Ihania maanläheisiä ja syksyisiä makuja, ja salaatissa oleva makeus on hyvä balanssi sienipiirakan suolaiselle kokonaisuudelle, jossa sienten oman maun lisäksi erottuvat selvästi täyteläinen juusto, hieman hapokkaat tomaatit sekä aivan mielettömän hyvä kauran maku. Kyllä se vain on nyt syksy.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.