Italia oli täynnä myös herkullista ruokaa, ja päivät rytmittyivätkin paljolti syömisen ympärille. Päivällä täytyi saada pientä tai vähän isompaakin suolapalaa lounaaksi, ja mikä muukaan siihen tarkoitukseen sopisi paremmin kuin italialaisten bravuuri pitsa.

DSC_0640.jpg

Pitsassa oli tarjolla selkeästi kahta eri koulukuntaa; paksupohjaista, napolilaista pitsaa sekä ohutpohjaista, rapeakuorista, roomalaista pitsaa. Kummassakin täytteet olivat samantyyppisiä ja perustana todella maukasta tomaattikastiketta sekä täyteläistä mozzarellaa. Hieman pitsaa muistuttava, mutta kuitenkin aivan oma juttunsa on bruchetta, josta söin yhden elämäni maukkaimmista versioista juuri tällä reissulla.

Bruchetta näyttää hieman jättikokoiselta sokerikakkupohjaviipaleelta, mutta se on rapeaksi paahdettua leipää, joka on voideltu maku- ja tuoksunystyröitä hellivällä olive olio di agliolla eli valkosipulilla maustetulla oliiviöljyllä. Päällä on tuoreita, supermehukkaita ja -maukkaita tomaatteja sekä jälleen kerran mozzarellaa. Rapeaa, raikasta, täyteläistä – delizioso!

DSC_0623.jpg

Shoppailun, people watchingin ja muiden lomaan olennaisesti kuuluvien aktiviteettien jälkeen illallisaikaan oli jälleen luonnollisesti nälkä, ja silloin nautimme usein kolmen tai jopa neljän ruokalajin illallisen ihanine italialaisine viineineen.

Alkupaloina maistelimme muun muassa tuorejuustotäytteisiä parmankinkkua,

DSC_0562.jpg

ja jo lounaalta tuttua valkosipuli-tomaattibruschettaa

DSC_0564.jpg

sekä toinen toistaan suussa sulavampia juustoja. Parmesaani ja pecorino ovat todella suosittuja Italiassa, ja niitä löytyi niin antipasti- kuin jälkiruokalistoilta.

DSC_0712.jpg

Alkupalojen jälkeen italialaiseen tapaan tilataan primi eli "esiruoka" kuten sitä leikkisästi kutsuimme. Primi on usein pastaa, kuten alla gorgonzolan ja mintun...

DSC_0565.jpg

tai ricotan ja lohen kanssa.

DSC_0598.jpg

Mikä italialaisissa pasta-annoksissa erityisesti viehätti minua on se, että niitä ei ole upotettu kermaan tai muuhunkaan kastikkeeseen, vaan pasta todella on pääosassa (ja voi että se oli hyvin keitettyä ja maukasta!) ja lisukkeet olivat maltillisia ja sanoisinko jopa hienostuneita.

Toki Italiassa täytyi maistaa myös risottoa, mutta se ei tuntunut olevan Pohjois-Italiassa mitenkään itsestäänselvyys, että sitä saisi joka ravintolasta. Ehkä se on suositumpaa eteläisissä osissa maata? Löysin kuitenkin kahdesta ravintolasta herkullisen näköistä risottoa, ja ne olivat varmasti oikein risottojatkun eri ääripäät! Ensimmäinen oli hyvin kovajyväistä riisiä, eikä siinä ollut mitään "sattumia" lukuun ottamatta sahramin haituvia ja päälle pirskoteltua balsamicoa. Risotto maistui taivaalliselle, ja sahrami päätyi omaan ostoskoriinikin välittömästi!

DSC_0774.jpg

Toinen versio oli paljon rouheampi ja rustiikkisemman näköinen, mutta en muista, milloin olisin viimeksi syönyt jotain yhtä vaikuttavaa! Kaihoin edelleen viikon jälkeen tuota kosteaa, mehevää ja äyriäistentäyteistä risottoa. Risottopohjassa oli käytetty jotain niin hyvää kala- tai äyriäislientä, että ylistyssanani loppuvat aivan kesken!

DSC_0714.jpg

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin on mainio lopettaa Italian matkani muistelu tältä erää ja siirtyä haaveksimaan uudesta matkasta ja ennen kaikkea aloittaa jouluvalmistelut! Jippii!