En nuorempana juuri välittänyt mustaherukoista. Niitä kasvoi pihapiirissä tusinoissa puskissa, poimiminen oli tylsää eikä kuormasta maistelukaan houkuttanut ja mehukin oli kirpeää ja liian terveellisen makuista. Joskus pari vuotta sitten koin herätyksen, kun sain broileripihvin kanssa mustaherukkahyytelöä. Hyytelö maistui taivaallisen hyvältä, ja siitä lähtien olen opetellut pitämään mustaherukoista myös muissa olomuodoissa.

Eilen käytin pakastimen viimeiset mustaherukkasoseet hyydykekakkuun, koska uusi satokausihan on jo aivan nurkan takana... ;) Kakku oli menossa illanistujaisiin, jonka osanottajien en usko olevan yltiömakean perään, joten mustaherukka tuntui oikein passelin raikkaalta vaihtoehdolta.

Olen aina tehnyt hyydykekakkuni ilman uunia, joten samalla hyväksi havaitulla linjalla jatkui tämänkin kakun kanssa. Tein pohjan suklaakekseistä (reilu 200 g), joita brutaalisti muussinuijalla hakkasin sopivan rouheiksi murusiksi. Lisäsin muruseokseen sulaa voita (noin 50 g), ja taputtelin massan irtopohjavuokaan.

20140410_180850%5B1%5D-normal.jpg

Päätähden eli mustaherukan (2,5 dl) yhdistin kermavaahdosta (2 dl) ja tuorejuustosta (200 g) tehtyyn massaan, jota makeutin tomusokerilla (puolisen desiä) ja vaniljasokerilla (1 tl). Hyydytin seoksen liivatteella (3 liivatelehteä), jotka liotin mustaherukkasosepakastinrasiassa (aika pitkä yhdyssana, btw) pieneen määrään nestettä.

20140410_181936%5B1%5D-normal.jpg

En voi kuin ylistää seoksen väriä ja makua; se näyttää raikkaalta ja pirteältä ja myös maistuu siltä! Makeus ja kirpeys ovat täydellisessä tasapainossa, ja tokihan jokainen leipoja voi itse sokerin määrällä tehdä seoksesta mieleisensä. Annoin kakun hyytyä yön yli jääkaapissa, minkä jälkeen se lähti tyytyväisen näköisen illanistujan mukaan :)

20140411_204556%5B1%5D-normal.jpg

Toivottavasti syöjät pitävät kakusta ja mielipiteet kantautuvat myös leipojan korviin... Tai ehkä he jopa säästävät minulle oman pienen maistelupalasen... I don't think so.