Lisää makeita herkkuja pukinkonttiin tai omaan suuhun on luvassa, kun jokavuotinen perinne jouluisesta rocky roadista käy toteen.
Vaikka teen joka joulu tätä lähes samalla ohjeella, haluan aina kuitenkin myös jotain uutta. Tänään tein yhdeksi täytteeksi hunajakennoa, joka on hunajasta, sokerista ja glukoosisiirapista ruokasoodan kanssa keitettyä huokoista, makeaa krokanttia.
Hunajakenno:
1 rkl vettä
1 rkl glukoosisiirappia
1 rkl hunajaa
1 dl sirosokeria
1 rkl ruokasoodaa
Kaikki muut ainekset paitsi ruokasooda mitataan kattilaan ja seos kiehautetaan. Se saa poreilla muutaman minuutin, jotta seos hieman ruskistuu. Seosta ei kannata sekoittaa laisinkaan, jotta sokeri ei kiteydy, mutta kattilaa voi varovasti heilutella, jotta värin näkee selkeämmin. Kun kupliva seos on kauniin vaaleanruskeaa, sekaan sekoitetaan ruokasooda. Seosta täytyy sekoittaa sen verran, että ruokasooda sekoittuu, mutta muutoin kullankeltaiseen, kuohuvaan massaan ei kannata kajota. Se vain kaadetaan leivinpaperin päälle ja jätetään huoneenlämpöön kuivumaan.
Kun hunajakenno on jähmettynyt ja kuivunut (noin pari tuntia), sen voi rouhia veitsellä pieniksi murusiksi, joita voi laittaa esimerkiksi rocky roadiin tai muihin suklaamakeisiin tai ripotella jäädykkeiden tai hyydykkeiden päälle.
Hunajakennon lisäksi roacky roadiin voi laittaa oikeastaan mitä tahansa jouluisia herkkuja, joita kaapista löytyy – pähkinöitä, rusinoita, manteleita, piparkakkumurua, lakuja, vaahtokarkkeja, kirsikoita, aprikooseja...
Herkut rouhitaan ja pilkotaan pieneiksi paloiksi ja levitetään leivinpaperin päälle ohueksi kerrokseksi.
Koska tällaisenaan herkut ovat perin irtonaisia, ne yhdistetään suklaalla. Tai tarkemmin sanoen suklailla. Nimittäin tummalla suklaalla, maitosuklaalla ja valkosuklaalla.
Suklaat sulatetaan yksitellen kulhossa ja kaadetaan "kivisen tien" päälle. Eriväriset suklaat antavat pinnalle hauskan pinnan, ja samassakin suupalassa voi jouluisten makujen lisäksi maistaa esimerkiksi sekä tummaa että valkoista suklaata.
Suklaahoukutus menee muutamaksi tunniksi jääkaappiin jähmettymään, ja sen jälkeen sen voi leikata sopiviksi suu- tai annospaloiksi. Sattumat näkyvät leikkauspinnoissa herkullisina pastelliväreinä, ja suklaat limittyvät ja lomittuvat houkuttelevasti.
Hmm.. Saatanpa illan hämärtyessä käydä nappaamassa toisenkin palan jääkaapista...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.