Jo aiemmassa postauksessa mainitsemani punainen ja makea on siis aleksanterinleivoksia. Maistoin sellaista muutama viikko sitten torikahvilla, ja herkku vei kieleni mennessään saman tien! Reseptejä tuntuu olevan yhtä monta kuin tekijöitäkin, mutta sen verran tämä leipuri paljasti, että hän paistaa pohjan ensin ja lisää vasta sitten lämpimälle pohjalle hillon. Samalla tekniikalla lähdin itsekin tuumasta toimeen, mutta ensin täytyi tietenkin tehdä pohja:

200 grammaa huoneenlämpöistä voita,

1 desiä sokeria,

2 kananmunaa,

4,5 desiä vehnäjauhoja ja

1 teelusikallinen leivinjauhetta tekevät taikinan.

Vatkasin voin ja sokerin kuohkeaksi vaahdoksi ja vatkasin voimakkaasti kananmunat yksitellen sekaan. Lopuksi sekoitin taikinaan jauhot, eli hyvin yksinkertainen perustaikina. Sekoitin jauhojen lisäämisen jälkeen vain juuri sen verran, että sain taikinan sekaisin. Tällä pyrin siihen, ettei taikinasta tule sitkeää, mutta en tiedä, onko hommassa perää vai onko se vain oma luuloni.

IMG_0659-normal.jpg

Taikina sai levätä kelmuun käärittynä jääkaapissa puoli tuntia, ja sillä välin täytin täytekakun ja tein vadelmaisen hyydykekakun. Varsinaista multitaskingia siis, ja ihan vieläpä yötyönä minun vuorokausirytmini mukaan.. Mutta ilman suurempia katastrofeja tästäkin taidettiin selvitä ;)

Kakuista hieman myöhemmin lisää, mutta ensin aleksanterit valmiiksi. Levon jälkeen kaulitsin taikinan noin leivinpaperin kokoiseksi suorakulmioksi (tai sitä se jäljitteli, mutta on enemmän monikulmio tai muu tahokas...). Taikina oli jokseenkin tarttuvaa, joten runsas jauhojen käyttö niin taikinan päällä kuin kaulimessa oli enemmän kuin tarpeen. Liekö kuumalla ja kostealla säällä näppinsä pelissä..?

IMG_0672-normal.jpg

Paistoin taikinaa 175 asteessa 15 minuuttia, minkä jälkeen se ei enää kiiltänyt, tuntui kiinteältä ja alkoi olla kullanruskea. Heti uunista ottamisen jälkeen leikkasin taikinan veitsellä kutakuinkin keskeltä kahtia ja sudin toiselle puolelle runsaasti vadelmamarmeladia. Himoitsin kaupassa kaikenlaisia boysenmarja- ja kirsikkahilloja, mutta niiden rakenne oli niin löysä, että ne olisivat saattaneet vötkistää koko taikinan. Siispä paksua marmeladia, jota meni noin 250 grammaa.

IMG_0676-normal.jpg

Lopuksi humpsautin kylmän viileästi taikinan toisen puolen leivinpaperin avulla marmeladin päälle.

IMG_0679-normal.jpg

Enää hommaa ei kuitenkaan voinut jatkaa "samoilla lämpimillä", vaan taikinan täytyy jäähtyä ennen kuorruttamista, jotta kuorrutus ei imeydy leivoksen sisälle. Joudutin jäähtymistä laittamalla kylmäkallet leivinpaperin ja leikkuulaudan alle, jotta tässä pääsee nukkumaankin joskus...

Kuorrutuksen tein noin 250 grammasta mansikanmakuista tomusokeria ja muutamasta ruokalusikallisesta vettä. Sekoitin aineksista paksun tahnan, jonka levitin kylmään veteen kastellun voiveitsen avulla leivoksen päälle.

IMG_0680-normal.jpg

Nyt aleksanterit ovat jääkaapissa jähmettymässä, jotta voin leikata ne sopiviksi suupaloiksi huomisaamuna. Samoin jääkaapissa odottaa täytekakku kuorrutustaan:

IMG_0670-normal.jpg

Leikkasin alkuviikosta tehdyn ja pakastimesta sulatetun kakkupohjan neljään osaan (onnistuin ilman reikiä!)...

IMG_0664-normal.jpg

... kostutin osat 50:50-suhteella tehdyllä limoncello-spritellä ja tein yhteen väliin päärynätäytteen ja kahteen väliin limetäytteen, jotka syntyvät kätevästi samasta pohjasta:

4 desiä vispikermaa,

250 grammaa maitorahkaa,

250 grammaa vaniljatuorejuustoa,

0,5 desiä sokeria ja

1 teelusikka vaniljasokeria.

Vatkasin kerman toisessa kulhossa vaahdoksi ja toisessa kulhossa sekoitin muut aineet tasaiseksi massaksi. Kääntelin kermavaahdon muiden aineiden joukkoon ja jaoin massan kahteen kulhoon siten, että toisessa on noin 2/3 ja toisessa 1/3.

Isompaan määrään sekoitin desilitran lime curd -tahnaa ja reilun teelusikallisen limen raastettua kuorta. Ahh, limeä raastettaessa tulee kerrassaan ihanan parfyyminen tuoksu... :)

IMG_0662-normal.jpg

Pienempään määrään sekoitin yhden raastetun päärynän, josta puristin kaiken mahdollisen ylimääräisen nesteen pois, jotta täytteestä ei tule velttoa.

Laitoin alimpaan ja ylimpään väliin limetäytettä ja keskelle päärynätäytettä. Jätin hieman limetäytettä kulhon pohjalle, jotta sain lopuksi täyteltyä kolosia ja tasoitettua reunan epätasaisuuksia.

IMG_0669-normal.jpg

Kakkukin on siis nyt jääkaapissa tasoittelemassa makujaan ja viimeistelemässä koostumustaan ennen huomisen kuorrutushunnun saamista. Tämän kakun ohje on otettu Maku-lehdestä ja muokattu omaa makua paremmin vastaavaksi. Alkuperäinen resepti löytyy paperilehden lisäksi täältä: http://www.maku.fi/reseptit/limetti-paarynataytekakku.

Mutta siis jääkaapista löytyy vielä kolmas hallitsija, jossa on hyödynnetty aleksantereista yli jäänyttä vadelmamarmeladia. Uunin käyttö on edelleen epäsuositeltavaa sään vuoksi, joten hyydykekakku on sisälämpötilan kannalta oikein hyvä valinta :)

Pohja on tehty jo ehkä perinteeksi luettavalla menetelmällä, eli murskatuista kaurakekseistä (n. 150 gr) ja sulasta voista (n. 40 gr) irtopohjavuoan pohjalle painelemalla. Näin pieni määrä riittää 20 sentin vuoalle.

IMG_0673-normal.jpg

Täyte syntyi

2 desistä vispikermaa,

250 grammasta vaniljatuorejuustoa,

noin 100 grammasta vadelmamarmeladia,

4 liivatelehdestä ja

noin 3 ruokalusikallisesta itse tehtyä mansikka-punaherukkamehua.

Liivatteet kannattaa laittaa ensimmäisenä likoamaan, ja sen jälkeen vasta aloittaa varsinaisen täytemassan teko. Kerma vatkataan vaahdoksi, ja vaahto sekoitetaan tuorejuustoon ja marmeladiin. Makeutta ja maun voimakkuutta kannattaa maistella marmeladia lisätessä, sillä erilaiset hillot ja marmeladit voivat olla hyvin erimakuisia, joten tarkkaa määrää on vaikea sanoa.

Kun massa on tasarakenteinen ja hyvänmakuinen, kattilassa kiehautetaan mehu (tai mikä tahansa neste, johon liivatteet liottaa - esim. vadelmalikööri voisi antaa ihanan aromin ;)), johon liivatteet lisätään koko ajan sekoittaen. Olen oppinut, että kunhan liivateliemi on mehukeiton paksuista ja viileää, se on valmista massaan kaadettavaksi. Siis ei missään nimessä suoraan liedeltä, vaan antaa sen ensin rauhassa jäähtyä. Sen jälkeen ohuena nauhana koko ajan sekoittaen massaan, jotta kakun rakenteesta tulee tasainen eikä siinä ole ällöttäviä liivateklönttejä.

IMG_0675-normal.jpg

Folio vain päälle (se ei painu kuten kelmu saattaa tehdä) ja jääkaappiin lajitovereidensa seuraan. Minä kiitän ja kuittaan tältä päivältä; homma jatkuu huomenna aamulla anivarhain eli siinä jossakin sian pierasun ja kukon kiekasun välissä, kuten täällä Savossa joku saattaisi asiaa luonnehtia. Huomiseen!