Lentokone kuljetti minut Yorkshiren vehreille maille Englantiin, ja mikäs muu olisi sen brittiläisempää kuin pubit. Niitä tuli siis kierrettyä reissussa useampi, mutta ei sentään kaikkia kolmeasataakuuttakymmentäviittä, jotka Yorkin kaupungissa mainittiin olevan.

Ensimmäinen etappi matkalla Manchesterista kohti Yorkia oli pieni Holmfirthin kylä, jossa Vielä virtaa -sarjaa on kuvattu. Pieni kahvilamainen Riverside Cafe -pubi tarjosi erinomaista kana-pekonisalaattia, josta kotikokkailuun tarttuu ehdottomasti runsas erilaisten vihreiden salaattien yhdisteleminen ja lihojen pilkkominen ohuiksi suikaleiksi.

20140529_140950-normal.jpg

Seuraavan kerran pubilounasta oli tarjolla Whitbyssä paikassa (Trenchers), joka on kuulemma useampaan otteeseen palkittu Englannin parhaista fish & chips -annoksistaan. Paikka oli kyllä tupaten täynnä ja ruokakin hyvää, mutta ei mitään erityisen ihmeellistä, kuten voisi maan parasta -hehkutuksien jälkeen olettaa. Tämäkin annos muuten tarjoiltiin teen kera, kuten tapana tuntui joka paikassa olevan.

20140531_151308-normal.jpg

Annos jätti siis vielä toivomisen varaa, joten tartuin hetimmiten tilaisuuteen ja tilasin yorkilaisessa Puch Bowl -pubissa (mitäs muutakaan kuin) kalaa ja ranskalaisia. Siellä tarjoilija kysyi heti tilatessa, haluanko annokseeni garden vai mushy peas, ja herneiden lisäksi annokseen kuului kirpsakka tartar-kastike.

20140531_211732-normal.jpg

Palkitussa annoksessa kala oli turskaa (cod), kun taas punssikulhopubissa ilmeisesti seitiä (pollock). Vähemmän hehkutettu annos osoittautui paljon maukkaammaksi, mutta annoskoot olivat kummassakin aivan järkälemäisiä. En koskaan jaksanut syödä mitään (paitsi jälkiruoat) loppuun asti koko reissulla!

Välillä ei kyennyt syömään ollenkaan, joten silloin täytyi keskittyä juomatankkaukseen... Minä en juo olutta, mutta Aidensfiel Arms -pubissa olisi ollut synti juoda jotakin muuta. Kompromissiratkaisu löytyi Sydämen asialla -tv-sarjan Davidista, joka juo samaisessa pubissa aina shandya. Tilasin siis sitä, ja vaikka juomia laskemassa ei ollut Gina, tunnelma oli iloinen ja juoma hyvää. Cheers!

20140531_172946-normal.jpg

Viimeisenä reissupäivänä koko matkaseurueemme lounasti yhdessä The white lion -ravintolassa, joka sijaitsee pienessä Haworthin kylässä, jonne Bronten kirjailijasisarukset on haudattu. Ravintola tarjosi perinteistä brittiläistä sunnuntaipäivällistä (sunday roast), jossa meidän versiossamme naudanliha oli korvattu broilerilla. Mielenkiintoisin tuttavuus lounaassa oli kuitenkin Yorkshire pudding, johon en ole koskaan aiemmin törmännyt kuin edellä mainituissa brittisarjoissa.

20140601_141024-normal.jpg

Ravintolassa oli varsinainen tunnelmavalaistus, joka ei todellakaan suosinut valokuvaamista, mutta kyllä kuvasta aavistuksen saanee. Yleisesti ottaen englantilainen ruoka oli melko mietoa ja jopa hieman mautonta, mutta ei missään nimessä pahaa vaan taidokkaasti kypsennettyä ja tasapainoista. Yorkshire pudding maistui aivan meidän pannukakultamme, mutta yhdessä paistinliemen kanssa se oli oikein mukiinmenevää.

Toki pubit tarjosivat lämpimän tunnelman, maittavien ruokien ja loppumattomien juomien lisäksi myös jälkiruokia, mutta koska olen loppuun saakka makean ystävä ja herkkusuu, omistan niille kokonaan oman postauksen, joka tulee aivan tuossa tuokiossa tämän jälkeen :)