Ukkini syntymäpäiviä juhlittiin viikko sitten, mutta tuntuu, että juhlahumusta olisi paljon pidempi aika. Ajantajun heittäminen johtuu siitä, että lähdin juhlista suoraan matkalle ja palasin viime yönä. Vietin kerrassaan ihanan viikon Italiassa, ja aion ehdottomasti jakaa reissun herkullisimmat hetket myös täällä, mutta ensin tahdon hetken vielä makustella syntymäpäiväjuhlintaa.

Sankari sai kerrassaan upeita (ja ihailtavan moderneja!) kukkia, ja 90-vuotispäiväkorttejakin tuntuu olevan olemassa laaja kirjo. Vieläköhän 100-vuotiskorteissa on yhtä hyvä valikoima..? ;)

DSC_0409.jpg

Juhlissa nostettiin tietenkin myös malja syntymäpäiväsankarin kunniaksi.

DSC_0414.jpg

Ja kahvipöydässä oli tarjolla niin makeita kuin suolaisia leivonnaisia, osa perinteisiä ja osa hieman vähemmän perinteisiä.

Perinteistä linjaa edustavat ainakin uskomattoman komea ja pehmoinen pullakranssi, kuivakakut sekä piparkakut, joita isovanhempieni mukaan tarjottiin jo 60 vuotta sitten heidän häissään. Myös Fazerin perinteiset karamellit kuten "kettukarkit" ja KissKissit kuuluvat makeasta pitävän ukkini juhlapöytään. Ja maistuvathan makeiset vähän nuoremmillekin vieraille...

DSC_0443.jpg

Perinteitä kunnioittaen tarjolla oli tietenkin karjalanpiirakoita, vaikka ollaankin Savossa eikä Karjalassa. Hieman nuorempana mummoni teki piirakat vielä alusta alkaen itse, ja muistan joskus lapsena osallistuneeni piirakkatalkoisiin, joissa kuoritaikina käsiteltiin pastakoneen eikä puikulan avulla. Näppärää!

DSC_0452.jpg

Myös lusikkaleivät ovat iättömiä leivonnaisia, jotka suorastaan kuuluvat juhlapöytään. Mummoni sisko teki nämä kaunokaiset, ja minun täytynee ryhtyä urkkimispuuhiin, jotta saan reseptin käsiini. Tämän voisempia ja mureampia pikkuleipiä saa nimittäin hakea! 

DSC_0449.jpg

En itse asiassa tiedä täytekakkujen perinteistä tai historiasta, mutta ainakin kakkujen mauissa on tähdätty perinteisyyteen – toinen kakku on lakka-kinuskikakku...

DSC_0467.jpg

ja toinen appelsiini-suklaakakku.

DSC_0504.jpg

Kakkujen reseptit löytyvät täältä: http://reseptinjahellanvalista.vuodatus.net/lue/2016/10/kakkuvalmisteluja-2. Erityisesti lakka-kinuskikakku sai paljon kiitosta vierailta, ja se oli omasta mielestänikin oikein onnistunut. Suklaakakku puolestaan on _todella_ makea, joten sitä riittää melko hillityn kokoinen pala :)

Ylemmässä kakkukuvassa näkyvä graavilohikakku edustaa myös ehkä hieman perinteisempää leivontaa, mutta kakku on kovasti isovanhempieni mieleen, joten tokihan se mahtuu kahvipöytään. Ehkä rukiinen hapankorppupohja ja moussen voimakkaat maut (graavikala, sitruuna, tilli) ovat riittävän erottuvia, tai ne muistuttavat jostain muista, tutuista mauista.

Graavilohikakku:

Pohja:

175 g hapankorppuja

noin 50 g voita

Mousse:

150 g graavilohta

1 prk kermaviiliä

2 dl vispikermaa

suolaa

mustapippuria ja sitruunapippuria

tilliä (tuoretta tai pakastettua)

ripaus sokeria

2 rkl sitruunanmehua

4 liivatelehteä

Murskaa hapankorput tehosekoittimella ja kaada joukkoon sulaa voita sen verran, että saat kiinteän massan. Painele hapankorppumuruseos irtopohjavuoan pohjalle ja laita jääkaappiin. Laita liivatelehdet likoamaan.

Vatkaa yhdessä kulhossa kerma vaahdoksi ja toisessa sekoita kermaviili, pieneksi pilkottu graavikala sekä oman maun mukaan mausteita. 

Kuumenna kattilassa sitruunanmehu ja liuota siihen liivatteet. Anna nesteen jäähtyä ja kaada ohuena nauhana kermaviilimassaan koko ajan sekoittaen. Kääntele lopuksi joukkoon kermavaahto ja lusikoi mousse hapankorppupohjan päälle ja tasoita halutessasi. Kakku saa hyytyä jääkaapissa yön yli, minkä jälkeen se on valmis tarjottavaksi. Kakku kestää myös ainakin lyhytaikaisen pakastamisen, jonka jälkeen sen on hyvä sulaa 12 tuntia jääkaapissa ja noin 30 minuuttia huoneenlämmössä ennen tarjoilua.

Seuraavassa postauksessa luvassa siis italialaisia makuja teemalla "montako tiramisua ehtii syödä viikossa" <3