Tänään meillä kävi iltapalavieraita, joiden joukossa on yksi gluteenitonta ruokavaliota noudattava henkilö. Riisikakut on niin so last season, että täytyi kehitellä jotain maittavampaa ;)

Suolaiseksi tarjottavaksi tein tomaatti-kinkkupiirakan. Tutkailin hyvän tovin gluteenittomien piirakkapohjien reseptejä, mutta osa ainesosista oli minulle aivan tuntemattomia ja gluteenittomat jauhoseokset suhteettoman suurissa myyntipaketeissa, joten käytin valmista taikinaa. Periaatteessa tekisin mieluummin kaiken itse ja tuntuikin hieman "syylliseltä" sökötellä valmista taikinaa vuokaan, mutta en myöskään halua kaappiini pyörimään jauhopussia, jota tuskin tarvitsen seuraavaan vuoteen... Siispä pohjalla on maissi-, peruna- ja riisijauhoista sekä tapiokatärkkelyksestä tehty pohja (tuotemerkki Vuohelan). Täytteeksi laitoin kerroksittain kinkkusuikaleita ja mustapippurilla maustettuja tomaattiviipaleita ja päälle laktoositonta juustoraastetta. Piirakka on siis gluteeniton, vähälaktoosinen (pohja vähälaktoosinen) ja munaton.

 

IMG_0763-normal.jpg

Paistoin pohjaa 200 asteessa 15 minuuttia, minkä jälkeen lisäsin täytteet ja paistoin vielä noin 20 minuuttia.

Suolaisen piirakan lisäksi tein mantelisia pikkuleipiä sekä kääretortun, jotka kumpikin ovat gluteenittomia ja laktoosittomia.

Pikkuleivät ovat Sikke Sumarin keittokirjan amarettokeksejä, joita olen tehnyt aiemminkin ja jotka maistuvat taivaallisen mantelisille. Ne ovat myös erittäin helppoja tehdä, sillä kaikki aineet vain sekoitetaan keskenään:

250 grammaa mantelijauhoja

5 valkuaista

500 grammaa tomusokeria

2 ruokalusikallista amarettolikööriä

1 teelusikallinen sitruunan kuorta

1 teelusikallinen kanelia

5-10 tippaa karvasmanteliaromia.

IMG_0755-normal.jpg

Taikina näyttää hieman kaurapuurolta, koska mantelijauho on sen verran karkeaa. Onneksi maku on kuitenkin jokseenkin paljon elegantimpi ;) Annos on melko suuri, sillä siitä tulee 5 pellillistä, joista kullakin on 20 pikkuleipää.

IMG_0757-normal.jpg

Minun pikkuleivistäni tulee kuitenkin aina (tai siis kummallakin kerralla, kun olen näitä tehnyt) kummallisesti paistetun kananmunan näköisiä...

IMG_0758-normal.jpg

Kekseihin jää keskelle ihmeellinen paksumpi kohta, joka haukatessa osoittautuu kuitenkin ontoksi. Sumarin ohjeessa kehotetaan antamaan taikinan levätä pellillä nökäreinä tunti, mutta en ole huomannut sen auttavan asiaa. Olen kokeillut laittaa keksit suoraan uuniin ja antaa niiden levätä, mutta silti jokainen pellillinen näyttää ihan samalta. Käytän leivonnassakin yleensä kaupan M-koon kananmunia, joten liekö vika sitten liian suurissa valkuaisissa..?

Noh, hassusta ulkonäöstä huolimatta keksit maistuvat mainiolta, ja tein niiden kaveriksi vielä raikkaan mustaherukka-marenkikääretortun.

Pohjana on tavallinen perunajauhoilla tehty kääretorttupohja:

4 kananmunaa

1,5 desiä sirosokeria

1,5 desiä perunajauhoja

1 teelusikallinen leivinjauhetta.

Munat ja sokeri vatkataan kuohkeaksi vaahdoksi ja vaahtoon käännellään varovasti keskenään sekoitetut jauhot, jotka lisätään siivilän läpi.

IMG_0759-normal.jpg

Taikinaa paistetaan 200 asteessa 8-10 minuuttia tai kunnes se on kullanruskea ja irtoaa reunoista.

IMG_0762-normal.jpg

Olen nähnyt TV-ohjelmissa jos jonkinlaisia viritelmiä irrottaa kääretorttu leivinpaperista; viritelmiin on liittynyt lukuisia leivinpapereita ja keittiöpyyhkeitä ja eestaas venkslaamista rullaamisen ja suoristamisen välillä. Minusta kaikkein yksinkertaisinta on ottaa jäähtyvän pellin viereen toinen leivinpaperi, jolle levitetään ohuesti sokeria tai kookoshiutaleita tai mitä tahansa, joka sopii kääretortun makumaailmaan ja estää tortun tarttumasta kiinni leivinpaperiin. Sen jälkeen hetken jäähtynyt kääretorttu nostetaan leivinpapereineen uunipelliltä ja lasketaan ylösalaisin sokeroidun leivinpaperin päälle. Sitten yläpuolella oleva (eli uunissa käynyt) leivinpaperi vain varovasti rullataan irti kääretorttupohjasta.

Tämän jälkeen pohjan täytyy jäähtyä kunnolla, jotta täyte ei imeydy sen sisään. Pohjan jäähdyttyä vatkasin 2 desilitraa laktoositonta kuohukermaa vaahdoksi, johon lisäsin purkillisen maitorahkaa (myöskin laktoositonta) ja 2,5 desilitraa mustaherukkasosetta. Sose oli jo etukäteen sokeroitua, mutta lisäsin massaan vielä hieman sokeria.

Levitin täytteen melkein pohjan ääriä myöten ja sitten eikun rullaamaan! Alla oleva leivinpaperi on hyvä apu siihenkin hommaan, sillä sen avulla on hyvä painaa rullaa tiukemmalle rullaamisen edetessä. Kun rulla on valmis, leivinpaperin voi kääriä sen ympärille siksi aikaa, kun torttu menee jääkaappiin tekeytymään ennen kuorrutusta.

IMG_0768-normal.jpg

Toki kääretortun voi syödä ilman kuorrutustakin, ja silloin kaunis täytteen ja pohjan muodostama väriyhdistelmä pääsee oikeuksiinsa.

IMG_0776-normal.jpg

Tänään kuitenkin halusin kirpsakan herukkatäytteen vastapainoksi marenkikuorrutteen. Vatkasin 4 valkuaista valkoiseksi vaahdoksi, ja aivan vatkaamisen loppuvaiheessa lisäsin vaahtoon pienissä erissä yhteensä 1,5 desilitraa sirosokeria. Testasin vaahdon kovuuden perinteisesti kääntämällä kulhon ylönalaisin, ja koska sekä kamera että minä olemme edelleen puhtaita, marenki oli riittävän jämäkkää ;)

IMG_0777-normal.jpg

Levitin marengin voiveitsen ja nuolijan avulla huolettomasti tortun päälle, sillä kuohkea ja ilmava marenki ei yksinkertaisesti alistu samanlaiseksi silopinnaksi kuin kermavaahto, vaan siihen kuuluu aallot ja laineet ja huiput :)

IMG_0779-normal.jpg

Yksinkertaista ja hyvää. Ja sopii monelle kahvipöydän vieraalle :)

PS. Arvatkaa vaan söinkö tänään lounaaksi keltuaismunakasta! Amarettokekseistä ja marengista jäi yhteensä 9 keltuaista hukkaan, joten jotainhan edes osasta täytyi keksiä :D