Marenkia ilman kananmunaa?! Vegemarenkia?! En voinut uskoa silmiäni, kun luin reseptiä, jossa marengit valmistetaan munanvalkuaisten sijaan kikherneiden liemestä! Tokihan liemessä on varmasti paljon herneistä liuonnutta tärkkelystä ja proteiinia, mutta että siitä voisi tehdä marenkeja...

Testattavahan se on. Ainekset ovat yksinkertaiset: 1 desilitra kikherneiden säilöntälientä ja 2 desilitraa sirosokeria.

DSC_0306.jpg

Myös valmistus on yksinkertaista ja noudattaa aivan samaa kaavaa kuin "tavallisten" marenkien tekeminen. Ensin vatkataan pelkästään kikherneiden säilöntälientä niin kauan, että siitä muodostuu tanakka ja kestävä, valkoinen vaahto. Minulla meni sähkövatkaimen 4/5-teholla vatkatessa noin 5 minuuttia. 

DSC_0307.jpg

Sen jälkeen lisäsin sokerin pikkuhiljaa koko ajan vatkaten. Kaiken kaikkiaan vatkasin marenkimassaa melkein 15 minuuttia, jonka jälkeen se oli niin kestävää, että kulhoa saattoi käännellä huoletta.

DSC_0309.jpg

Tässä vaiheessa massassa maistui minusta herne, mutta niin lukemassani reseptissäkin kerrottiin. Joten eikun massa pursotinpussin kautta pellille ja uuniin.

DSC_0313.jpg

Paistoin marenkeja 110 asteessa tunnin ja 40 minuuttia, jonka jälkeen ne tuntuivat pohjaan koputtaessa kovilta ja irtosivat helposti leivinpaperista.

DSC_0314.jpg

Voi juma miten hyviä marenkeja!!! En ole koskaan syönyt näin hyviä!! Kaikki sanat tuntuvat totaaliselta vähättelyltä ja pliisuilulta - marenki on päältä rapea, sisältä kuohkea ja ilmava kuin poutapilvi, maistuu normaalia marenkia hattaraisemmalta ja kirjaimellisesti sulaa suussa.

Sulatin päälle vielä 50 grammaa valkosuklaata ja ripottelin sydänströsseleitä. Voe tätä söppöyvven miäree!

DSC_0321.jpg

En voi kuin nostaa hattua sille ihanaiselle leipojalle, joka on tämän nerokastakin nerokkaamman reseptin keksinyt! Olet aarre! 

DSC_0338.jpg

PS. Kikherneiden lientä ei (ainakaan toistaiseksi) myydä ilman herneitä, joten myös niistä täytyy kehitellä jotakin. Palaan asiaan seuraavassa postauksessani :)