Minusta ruoanlaittoon käytetty aika ei ole koskaan hukkaan heitettyä, ja toisinaan on rentouttavaa viettää koko päivä keittiössä – ja silloin illalla saa istahtaa kauniisti katetun pöydän ääreen nauttimaan herkullista illallista.

DSC_0052.jpg

Jotta ruoanlaitto on rentouttavaa ja nautinnollista, se ei saa minusta olla liian pikkutarkkaa minuuttien ja celsiusasteiden kanssa pelaamista, vaan menu on hyvä suunnitella sellaiseksi, että osa ruokalajeista tekeytyy tai hautuu hyvin omatoimisesti. Eilisillan ihanan illallisemme menuun kuului:

  • alkuruoaksi suppilovahvero-kantarellikeitto
  • pääruoaksi naudan sisäpaisti, paahdettua mustajuurta, punajuurta ja porkkanaa sekä punaviinikastike (ohje postauksen lopussa)
  • jälkiruoaksi valkosuklaaterriini (ohje postauksen lopussa) mustikka-lakritsikastikkeella.

Valmistelut kannattaa aloittaa takaperoisesti eli ensin jälkiruoka, koska sen täytyy jähmettyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia. Terriinin pohjaksi tehdään kääretorttupohjaa muistuttava minipieni sokerikakkupohja.

DSC_0025.jpg

Kun pohja on otettu uunista, sen jäähtymisen aikana ehtii juuri tehdä täytteen. Ensin laitetaan yksi liivatelehti likoamaan ja aletaan sulattaa vesihauteessa valkosuklaata. Kun se on sulanut, vesihauteeseen nostetaan toinen kulho, jossa vatkataan yksi kananmuna vaaleaksi vaahdoksi. Lionnut liivatelehti vispataan kananmunan joukkoon, ja kun seos on ehdottoman tasaista (tarkista, ettei jää liivateklimppejä!), se kaadetaan koko ajan sekoittaen valkosuklaan joukkoon. Lopuksi sekaan käännellään kevyesti vatkattua kermavaahtoa. 

Valkosuklaaseos on nyt valmista, ja terriini kootaan kaatamalla valkosuklaamassa kelmulla vuorattuun leipä- tai kakkuvuokaan. Massan päälle leikataan kakkupohjasta sopivan kokoinen "kansi", ja koko komeus peitetään kelmulla ja laitetaan jääkaappiin, jotta kananmuna ja liivate saavat hyydyttää massan koossa pysyväksi mutta samettisen pehmeäksi ja ilmavaksi.

Kun jälkiruoka on jääkaapissa, on kosolti aikaa rauhassa tehdä muita valmisteluja: uunijuurekset voi pilkkoa valmiiksi kylmään veteen odottamaan, paistin voi ottaa tunniksi tai pariksi ensin huoneenlämpöön ja sitten paistaa pinnat umpeen ja siirtää lihan mietoon, noin 110-asteiseen uuniin paistolämpömittarin kanssa.

DSC_0036.jpg

Myös kastikepohjan voi tehdä valmiiksi, ja juuri kastikkeen tekeminen on minun mielipuuhaani. Se on helppoa ja jatkuvasti maistelemalla mausta saa juuri haluamanlaisensa! :)

Kastikkeen teko aloitetaan kuullottamalla salotti- ja valkosipulia voissa yhdessä tuoreen timajamin kanssa. Kun sipulit ovat läpikuultavia ja pehmenneitä, sekaan kaadetaan punaviiniä ja lihan paistamisesta jäänyttä ja vedellä jatkettua lihalientä.

DSC_0040.jpg

Kastike saa keittyä kasaan hyvin tovin – vähintään vartin, mieluummin pidempään – jonka jälkeen pohjasta siivilöidään sattumat pois ja oman aikataulun mukaan voi joko jättää pohjan jäähtymään tai jatkaa valmistuksen saman tien loppuun saakka.

DSC_0042.jpg

Kastikepohjaan lisätään viimeistelyvaiheessa toinen annos punaviiniä sekä tummaa sokeria ja tarpeen vaatiessa suolaa ja pippuria. Kastikkeen annetaan taas keittyä hieman kasaan, minkä jälkeen se suurustetaan punaviinitilkkaan sekoitetulla maissitärkkelyksellä ja viimeistellään vispaamalla joukkoon pari ruokalusikallista voita; se takaa ihanan kiillon ja pyöristää kaikki maut.

Viimeisimpinä vaiheina kannattaa maustaa juurekset ja paahtaa ne sekä valmistaa alkukeitto, jotta kun se on valmista, illallisen voi aloittaa.

DSC_0053.jpg

Alkukeiton kanssa – ja lasillinen jo ruoanlaittoviininä – maistui oikein hyvin saksalainen riesling, jonka makumaailmassa on Alkon luokittelun mukaan herkkusienimäisyyttä ja mineraalisuutta. Pääruoalle sen sijaan valkoinen vaihtui punaviiniin, ja samaa viiniä käytimme myös kastikkeeseen. Siksi alkuperämaaksi valikoitui Argentiina, ja viiniksi roteva ja kehittynyt (jälleen Alkon luokittelu) Malbec-rypäleestä tehty Amado Sur.

DSC_0056.jpg

En ole ennen syönyt mustajuurta muuten kuin keitossa, mutta uunissa paahtunut ja aavistuksen makeutta saanut mustajuuri on taivaallisen hyvää! Tikuiksi pilkottu juures oli alkanut jo aavistuksen rapeutua päistä ja paahtaminen toi esiin hieman jopa pähkinäisen maun; nam! Ja ohueksi leikattu sisäpaisti, joka on edelleen hieman vaaleanpunainen sisältä (sisälämpötila +56) – voi taivas kuinka hyvää! Kastikkeesta en edes totea muuta kuin että joisin sitä mieluusti suoraan kattilasta...

Kattamisetiketistä opin sen verran googlaamalla, että juomalaseista vesilasi asetetaan istujasta katsoen äärimmäiseksi oikealta ja sen jälkeen kuohuviini-, valkoviini-, punaviini- ja jälkiruokaviinilasit järjestyksessä. Jälkiruokahaarukka ja -lusikka asetetaan lautasen "yläpuolelle" eli kello kahdentoista kohdalle niin päin, että haarukan varsi osoittaa vasemmalle ja lusikan oikealle ja lusikka on lähempänä lautasta kuin haarukka. Ja toki jälkiruokaottimia varten täytyy olla jälkiruokaa! Ja terriini kumoutui vuoastaan täydellisesti ja kelmukin irtosi kauniisti.

DSC_0064.jpg

Terriinin rakenne todella on sametinpehmeä, ja kakkulapio upposi siihen kuin veitsi lämpimään voihin. DSC_0069.jpg

Kuohkea sokerikakkupohja ja samettinen ja makea valkosuklaatäyte ovat sopusointuinen mutta myös makea pari. Onneksi mustikkakastikkeessa on sekä mustikasta tulevaa luontaista kirpeyttä ja lakritsijuurijauheen särmää, jotka tasapainottavat makeutta. Tein kastikkeen yksinkertaisesti soseuttamalla mustikoita ja lakritsijuurijauhetta sauvasekoittimella ja siivilöimällä kastikkeesta siemenet pois. Lakritsin määrän jokainen voi päättää tietenkin makunsa mukaan itse, mutta yksi teelusikallinen kolmea desiä mustikoita kohden antoi pienen, hienovaraisen aromin.

DSC_0049.jpg

Voi kuinka olenkaan mieltynyt kiiltävien ja kimmeltävien lasien sekä ajattomien keraamisten astioiden yhdistelmään! Vaikka tällainen kattaminen ja ruoanlaitto teettääkin tiskikoneettomassa taloudessa jonkin verran jälkipyykkiä, en vaihtaisi hetkeäkään enkä astiaakaan pois! Puhtaus on puoli ruokaa ja tässä tapauksessa puhtaus kliinisyyden lisäksi kauneutta, kimallusta ja säihkettä! <3

Punaviinikastike

3 dl punaviiniä

3 dl lihalientä

tuoretta timjamia

1 salottisipuli

1 rkl fariini- ym. tummaa sokeria

2 tl maissitärkkelystä + tilkka punaviiniä liuottamiseen

+ suolaa, mustapippuria ym. mausteita

Valkosuklaaterriini

Pohja:

1 kananmuna

0,75 dl sirosokeria

0,75 dl vehnäjauhoja

2 rkl kermaa

Valkosuklaatäyte:

160 g valkosuklaata

1 kananmuna

3 dl vispikermaa

1 liivatelehti

+ mustikoita, (sokeria) ja lakritsijuurijauhetta kastikkeeseen.

DSC_0048.jpg