Arkenakin on ihana syödä hyvin. Ihanuus ei kuitenkaan saa tarkoittaa vaikeutta, monimutkaisuutta tai pitkäkestoisuutta, sillä arkena on paljon muutakin puuhaa kuin kokkailla ja syödä. Siksi tänään menyyssä olikin pastaa, joka sai inspiraationsa kuuluisasta, the, avokadopastasta. Halusin kuitenkin jälleen tuoda oman vivahteeni ruokaan, joten siinä on avokadon lisäksi kirsikkatomaatteja, mutta minkäänlaisia juustoja en siihen laittanut. Arkiversio siis ;)

20140311_165524%5B1%5D-normal.jpg

Annos ei näytä kovinkaan kauniilta, ja esimerkiksi spagetti olisikin voinut olla esteettisempi vaihtoehto. Maku on kuitenkin tärkein, vaikka en syökään silmät kiinni, ja se oli minun makuuni oikein suunmukainen. Annoksessa on siis pastan kaverina sitruunanmehussa ja oliiviöljyssä pyöräytettyjä kirsikkatomaatteja, sitruunalla ja mustapippurilla maustettua avokadoa, aavistus valkosipulia ja ruohosipulia sekä auringonkukan siemeniä.

Ateria ei kuitenkaan olisi mitään ilman jälkiruokaa, kun on kyseessä tällainen ihminen, jolla kaikki hampaat ovat sokerihampaita... Niinpä teinkin jo aamulla jäähtymään vaniljaisen kookoskiisselin, joka mustikoiden ja rouhittujen cashewpähkinöiden kanssa maistui oikein omnomnomilta, kuten meidän perheessä tavataan sanoa. Käytössämme hyvälle ruualle on myös vallan toinenkin sana, mutta ei siitä sen enempää ;)

20140311_170457%5B1%5D-normal.jpg

Tein kiisselistä oikein paksun, ikään kuin vanilla custardin, koska sen rakenne tuntuu ihanan täyteläiseltä. Kun olin pieni, mummoni teki aina vaniljakiisseliä, jota kutsuimme enkelinposkeksi, koska sen rakenne oli pehmeä ja sileä kuin enkelin poski. Mummo ei takuulla olisi kiisseliinsä kookosta sotkenut, mutta minusta se antaa kivan viban tavalliselle vaniljakiisselille :)