Kasvimaalla rehottaa jo valtaisa määrä raparperia, vaikka vasta hetki sitten harson alta pilkotti ainoastaan pieniä punaisia tynkiä.

20140525_103218%5B1%5D-normal.jpg

Ensimmäisistä varsista keitettiin viikonloppuna jo yksi kiisseli, ja tänään muutama oksa muuntui paistokseksi.

20140527_185823%5B1%5D-normal.jpg

Varret huuhdellaan ja pilkotaan paloiksi, joihin sekoitetaan vuuassa sokeria ja hieman perunajauhoa. Tähän paistokseen tuli myös pakkasen viimeinen rasia viime syksyn omenalohkoja, koska johan sitä kohta saa tuoreitakin oman puun omppuja niin mitä sitä enää säästelemään ;)

20140527_190817%5B1%5D-normal.jpg

Raparperin (onko se muuten marja vai hedelmä vai kasvis vai mikä?) päälle tein kauracrumblen, johon aineksia tuli summamutikassa ja näppituntumalla: kauraa ehkä viitisen desiä, jääkaappikylmää voita noin sata grammaa ja fariinisokeria ehkä desin verran. Ainekset vain nypitään sormin murumaiseksi seokseksi.

20140527_190755%5B1%5D-normal.jpg

Kaikki se kauramuru, jota ei tule syötyä jo tekovaiheessa, kaadetaan raparperin päälle ja koko ihanuutta paistetaan 200 asteessa puolisen tuntia tai niin kauan, että raparperit ovat pehmenneet ja kauramuru saanut kauniin kullanruskean värin.

20140527_191046%5B1%5D-normal.jpg

Paistoastiaksi sopii minusta parhaiten laakea vuoka, koska silloin rapeaa paistopintaa tulee suhteessa kaikkein eniten :)  Tein tämän annoksen sydänvuokaan, joten sydän todella lämpeni herkkua paistettaessa...

20140527_194753%5B1%5D-normal.jpg

Kaura pyöristää raparperin hapanta makua, mutta silti raparperin sisältämän oksaalihapon takia sen kanssa tulisi syödä jotain maitotuotetta. Siispä jäätelöä kehiin.

20140527_200040%5B1%5D-normal.jpg

PS. Wikipedian mukaan raparperi on vihannes.

PPS. Seuraavat postaukset teenkin ihan jonkun muun kuin itseni kokkailemista herkuista ja aivan muilla mailla vierahilla, mutta siitä enemmälti parin päivän kuluttua!