Pienenä kun iski leipomisen himo eikä kotona ollut kertakaikkiaan mitään, tein teeleipiä. Niitä pystyi tekemään juuri niistä aineksista mitä sattui käsiinsä haalimaan (jääkaapin viimeiset porkkanat raasteena, myslipussin jämät, viimeiset kaurahiutaleet...), ja samainen fiilis tuli mieleeni tänään, kun tein skonsseja. Kukaan ei voi väittää, etteikö voisi leipoa, koska ei muka löydy aineksia!

225 grammaa vehnäjauhoja, 1 teelusikka leivinjauhetta ja 50 grammaa jääkaappikylmää voita nypitään muruseokseksi, johon sekoitetaan 1 ruokalusikallinen sokeria ja hyppysellinen suolaa. Lopuksi sekaan kaadetaan 1 1/4 desiä maitoa, ja taikina sekoitetaan nopeasti tasaiseksi.

20140623_192804%5B1%5D-normal.jpg

Skonssien tulee olla höttösiä ja murenevia, joten kaikkea turhaa käsittelemistä kannattaa välttää, jotta sitkoa ei pääse muodostumaan. Taikinasta muotoillaan köntti, joka kaulitaan noin 2 sentin paksuiseksi levyksi.

20140623_192911%5B1%5D-normal.jpg

Levystä leikataan pyöreällä muotilla tai lasin suulla tai oikeastaan millä tahansa (tai vaikka ottaa suoraan köntistä kahdella lusikalla) ympyröitä, jotka voidellaan maidolla ja paistetaan 225 asteessa 10-15 minuuttia.

20140623_193100%5B1%5D-normal.jpg

Minä tein ympyröistä melko suuria, joten ne eivät kohonneet valtavan korkeiksi ja niitä tuli taikinasta kuusi kappaletta. Paistoajaksi riitti noin 12 minuuttia, minkä jälkeen uunista leijaili herkullinen tuoksu ja paistopinta näytti kauniin kullanruskealta...

20140623_195030%5B1%5D-normal.jpg

Jos kotona ei tosiaan ole kertakaikkisesti mitään, mikä estäisi syömästä skonsseja sellaisenaan tai sipaisemaan niiden päälle kunnon kerroksen voita. Meillä jääkaapista löytyi kuitenkin purkki vispikermaa ja arsenaali erilaisia hilloja, joten nämä iltapalaskonssit nautittiin kermavaahdon, mansikkahillon ja lemon curdin kanssa.

20140623_195149%5B1%5D-normal.jpg

Ja koska täytevaihtoehtoja oli tarjolla useampia, ei tietenkään voinut tyytyä yhteen vaan täytyi saada maistaa molempia... ;)

20140623_195212%5B1%5D-normal.jpg

Skonssit ovat parhaimmillaan juuri uunista otettuina, joten siinä mielessä tämä pieni taikina on mainio. Jos kuitenkin tekee isomman satsin kerralla eikä jaksa syödä kaikkia, skonssit kannattaa pakastaa mahdollisimman pian ja tarjota myöhemmin mikrossa tai uunissa lämmitettynä, jolloin kuohkeus ja mureus säilyvät parhaiten :)