Tämä ruoka ei ehkä ole sitä kaikkein eniten minun tyylistäni, ja täälläkin erilaisten leipomusten keskellä lihapata voi olla vähän outo lintu. Jollain tapaa kuitenkin pitkä hellejakso ja sen lukuisat kylmät, käsin syötävät, naposteltavat ja erilaisista pikkukomponenteista koottavat ruoat saivat kaipaamaan kunnon kotiruokaa. Sellaista, jota haudutetaan pitkään uunissa niin että koko tupa lämpenee. Jotain aitoa ja oikeaa. Siispä ostin lihaa, porkkanoita, sipulia ja perunoita, jotta saisin karjalanpaistia.

Lihapadan tekokin alkaa kasviksista. Pilkoin porkkanat ja sipulit, joita haluan padassa olevan runsaasti, joten käytin viisi porkkanaa ja kaksi isohkoa sipulia.

20140817_095136-normal.jpg

Seuraavaksi ruskistin huoneenlämpöiset karjalanpaistilihat, jossa on puolet nautaa ja puolet sikaa. Lihaa oli kaiken kaikkiaan 600 grammaa, joten ruskistin sen parissa erässä, jotta paloihin todella tulee kunnon paistopinta. Kumpaankin erään ripottelin päälle suolaa ja mustapippuria. Ja paistorasvana käytin tietenkin oikeaa voita ;) Ja vähän myös öljyä...

20140817_100020-normal.jpg

Ruskistetut lihat uunivuokaan, porkkanat ja sipulit perään, pieni hämmäytys ja perään sen verran lientä, että ainesosat peittyvät. Tein liemen samalla paistinpannulla, jossa ruskistin lihat, jotta saan aivan kaikki maut pannulta talteen. Pannulla kiehuvaan veteen lisäsin yhden lihaliemikuution ja pari kokonaista mustapippuria, ja sitten eikun pataan ja pata 200-asteiseen uuniin.

20140817_100353-normal.jpg

Samaan uuniin laitoin kypsymään uuniperunoita, jotka edustavat karjalanpaistin lailla minulle kunnon kotiruokaa. Niihin liittyy jotain sellaista, mitä on edes vaikea selittää. Uudet perunat maistuvat kesältä ja uusilta seikkailuilta, kun taas uunissa folion sisällä kypsynyttä punakuorista rosamundaa lohkoessa tietää olevansa jonkun tutun ja turvallisen äärellä... (Minä ainakaan en syö vain saadakseni energiaa; ruokaan liittyy niin paljon muutakin!)

20140817_101212-normal.jpg

Teen perunoiden päälle ristiviillon, jotta kuori ei räjähdä ja peruna kypsyy tasaisesti. Perunat saavat uinua foliokääreissään saman ajan kuin lihapata; folio pitää ne mehevinä, vaikka ne kypsyisivätkin nopeammin. Noin kahden tunnin kuluttua uunista leijui herkullinen tuoksu ja nostin uunista makeaksi pehmenneitä sipuleita, pirtsakkaa porkkanaa, haarukkaan hajoavaa lihaa ja kullankeltaisia perunoita.

20140817_121027-normal.jpg

Nyt kai syksy saa tulla.. Ainakin keittiöön se on jo vähintään tervetullut :)