Runebergin perinneleivonnainen maistui mainiolta myös kuivakakkuna, mutta kaipasin kakkuun punssin aromia. joten tänä viikonloppuna Runeberg kääriytyi manteliselle rullalle ja sai sisuksiinsa myös punssin häivähdyksen. Tässä siis Runeberg 2.0 eli runeberginkääretorttu.

DSC_0049.jpg

Ohje on peräisin K-ruoka-lehdestä, ja linkin ohjeeseen löydät esimerkiksi täältä:

https://www.k-ruoka.fi/reseptit/runebergin-kaaretorttu

Pohjaan tehdään tavallisen kääretortun tapaan muna–sokerivaahtotaikina, mutta pelkkien mauttomien jauhojen sijaan taikinaan laitetaan perunajauhoa, mantelijauhoa, mantelirouhetta, leivinjauhetta, kanelia, kardemummaa sekä karvasmanteliaromia. Alkuperäisestä reseptistä poiketen laitoin vain yhden teelusikallisen kanelia.

DSC_0032.jpg

Taikina on todella maukasta, mutta röpelöinen rakenne tuntuu hassulta sileään ja pehmoiseen kääretorttuun tottuneena. Pohja kuitenkin paistetaan ihan normaalisti 225-asteisessa uunissa noin 6 minuutin ajan.

Paistunut pohja nostetaan pelliltä leivinpapereineen, ja se kumotaan ylönalaisin sokeroidulle leivinpaperille, jossa se saa jäähtyä.

Myös tässä kohdin poikkesin alkuperäisestä ohjeesta, koska kaipasin nimenomaan punssin aromia edelliseen runeberginkakkuun. Sivelin jäähtyneen pohjan aavistuksen vedellä laimennetulla punssilla ennen täytteiden levittämistä.

DSC_0033.jpg

Ja täytteeksi tulee – tietenkin – vadelmahilloa sekä lisäksi vaniljatuorejuustoa, joiden värit yhdessä rullaamisen jälkeen muistuttavat perinteisen runebergintortun kuorrutusta.

DSC_0052.jpg

Tortun voisi koristella tomusokerivesikuorrutteella ja vaikka pakastevadelmilla, mutta tämä versio on yksinkertaisen pelkistetty.

Karvasmanteli ja punssi maistuvat herkulliselta, ja on hauska idea tehdä kääretorttu niin päin, että voimakkaammat maut ovat taikinassa ja täyte on tavanomaisempi. Mehevää ja herkullista, mutta mietin, että kääntyileeköhän Runeberg haudassaan, kun hänen nimikkoleivonnaisestaan tehdään kaiken maailman versioita...

DSC_0050.jpg

Ehkä ensi viikonloppuna perinteitä kunnioittaen teen, tai ainakin syön, myös perinteisiä runebergintorttuja. Tai sitten annan Johan Ludvigin myllertää ja teen vaikka paistetun juustokakun ala Runeberg...