Minä rakastan budapest-leivoksia. Erityisesti mikkeliläisen Ramin konditorian budapesteja. Tosin muita en ole maistanutkaan, mutta olen täysin varma, että kenenkään muun leivos ei voi olla yhtä vaaleanpunaisen suloinen ja suussasulavan herkullisen kuin Ramin. Silti halusin itse kokeilla, minkälaisen version saisin aikaiseksi.

Löysin potentiaalisen ohjeen Hellapoliisin sivuilta (http://www.hellapoliisi.fi/gluteenittomat/gluteenittomat-makeat-leivonnaiset/4819-budapest-leivos) ja lähdin sen kanssa puuhaamaan. Tiesin jo heti aluksi, että en halua käyttää mitään hedelmiä vaan teen vaaleanpunaisen budapestin, koska se on minun mielikuvissani Se Oikea Budapest.

Pohjan tein muuten täysin Hellapoliisin ohjeen mukaan, mutta lisäsin jauhojen kanssa hieman vaaleanpunaista jauhemaista elintarvikeväriä, koska halusin myös marenkiin vaaleanpunaista sävyä. Kohtalokseni taisi kuitenkin koitua Hellapoliisin ohje "vatkata" jauhot ja mantelirouhe marengin sekaan, koska se vei kaiken ilmavuuden ja kuohkeuden taikinasta. Jälkikäteen ajatellen olisi varmasti ollut fiksumpi vain sekoittaa ne varovasti sekaan...?

Näin löysää taikinaa olisi turha mihinkään pursotinpussiin laittaa, joten levitin sen pellille nuolijan avulla kuten tavallisenkin kääretorttutaikinan,

DSC_0144.jpg

Paistoin levyä 175-asteisessa uunissa 25 minuuttia, kunnes reunat saivat hieman väriä ja levy tuntui alkavan irrota leivinpaperista.

DSC_0146.jpg

Kumosin vielä lämpimän levyn toiselle leivinpaperille, johon ripottelin varmuuden vuoksi mantelirouhetta, jotta pinta ei tartu kiinni. Ja ei se tarttunutkaan; joskaan en tiedä, olisiko se tarttunut paljaalle leivinpaperillekaan. Tässä vaiheessa pohja sai jäähtyä kokonaan, jotta lämpö ei sulata täytettä.

Täyte:

1 dl kermaa

100 g maitorahkaa

100 g valkosuklaata

2,5 dl pakastemansikoita

kourallinen kuivattuja mansikoita.

Täytteeseen sulatin ensin valkosuklaan, jotta se ehtisi jäähtyä. Sen jälkeen vatkasin kerman vaahdoksi, sekoitin rahkan joukkoon edelleen sähkövatkainta käyttäen ja lopuksi lisäsin joukkoon mansikat. Tosin pakastemansikat olin ottanut sulamaan jo aiemmin ja aitoin ne siivilään, jotta kaikki sulamisen myötä tuleva ylimääräinen neste valuisi pois. Loppujen lopuksi mansikkaa jäi siivilään noin puolisentoista desiä.

DSC_0153.jpg

Sekoittelin nuolijalla täytteen tasaiseksi, joten Hellapoliisista poiketen tähän marenkitorttuun tulee vain yksi täyte, jossa on kaikki ainekset sekaisin eikä siis siten, että marjat tai hedelmät olisi erillään. En myöskään laittanut ollenkaan sokeria enkä vaniljasokeria, koska mansikat ovat sen verran makeita.

Levitin täytteen jäähtyneen pohjan päälle ja jätin yhdestä reunasta pari senttiä täyttämättä, jotta rullatessa täyte ei pursuaisi ulos.

DSC_0156.jpg

Rullaaminen oli hieman haastavampaa kuin tavallisen kääretortun, mutta leivinpaperia apuna käyttäen homma kuitenkin sujui. Ja sitä paitsi luin monista budapesteista kertovista jutuista, että rullan ei ole tarkoitus olla kääretorttumaisen tiukka vaan pikemminkin vain sulkea täyte sisäänsä.

Valmis rulla sai tekeytyä pari tuntia jääkaapissa, ja sen jälkeen se oli valmis kahvipöytään.

DSC_0168.jpg

Ulkonäöllisesti tällä ei ole juuri mitään tekemistä Sen Oikean Budapestin kanssa, koska budapestiin kuuluu olennaisesti pursotetuista raidoista tehty pohja, jolla saadaan aikaan piparimainen reunakuvio leikattuihin annospaloihin. Maku on kuitenkin hyvä: Pohjassa maistuu manteli, eikä marenki minusta ole edes liian makea. Täytteeseen tulee mukavasti raikkautta mansikoista, ja valkosuklaa antaa jumalaisen pehmeän ja täyteläisen rakenteen kerma-rahkaseokselle. Tekeytyminen jääkaapissa sai pohjan ja täytteen yhdistymään mukavasti, joten tuntuu, että tässä on aika suunmukainen kokonaisuus. Mansikoiden ylimääräinen nesteen poistaminen oli varmasti hyvä juttu, sillä marenki on pysynyt rapeana eikä ole lötkistynyt yhtään.

marenkitorttu.jpg

Mille kaikille muille kaupungeille on olemassa on nimikkoleivoksensa tai -ruokansa? Minulle ei tule mieleen kuin wieninleike ja berliininmunkki :D