Tähän aikaan vuodesta torilta saa herkullisia luumuja, joita ei todellakaan tarvitse kuljettaa maailman toiselta puolen. Ne eivät kuitenkaan säily sellaisenaan kovin kauan, joten niitä melkeinpä täytyy jatkojalostaa jotenkin... Tokihan erilaiset piirakat ja paistokset ovat taivaallisia, mutta nyt melkein mistä tahansa aikakauslehdestä päätellen muotia on marinoida luumut. Variaatioita on alkoholillisia ja alkoholittomia, keittämällä tehtäviä ja keittämättä tehtäviä ja vaikka mitä, joten jokainen löytää takulla omaan makuunsa sopivan.

Äitini tekemät rommiluumut ovat kertakaikkisen fantastisia, ja hän tekee seuraavanlaisella ohjeella:

Kilo luumuja, joista on poistettu kivet ja jotka on halkaistu

niin paljon rommia, että luumut peittyvät

300 grammaa fariinisokeria

300 grammaa sirosokeria

1 vaniljatanko.

Ensin luumun puolikkaat ladotaan purkkiin kerroksittain keskenään sekoitettujen sokereiden ja vaniljan siementen sekä itse vaniljatangon kanssa. Näin hedelmät saavat ensin mehustua, kun sokeri alkaa liueta. Sokerin liukenemisen näkee konkreettisesti, ja 4-6 tunnin kuluttua päälle voi kaataa rommin. Sitten vain odotellaan ja odotellaan; mielellään pari viikkoa, jos vain malttaa...

luumu-normal.jpg

Luumut ovat nyt olleen pari viikkoa marinoitumassa liemessään, ja ne ovat vielä kiinteän napakoita mutta ovat mukavasti imeneet makean rommista makua itseensä. Koska sokeri ei liukene hetkessä liemeen, sitä kannattaa sekoittaa toisinaan isolla lusikalla. Sekoittaminen kannattaa myös sen takia, että sen jälkeen saa nuolla lusikan ja maku on taivaallinen! ;) Kuin rommirusinajäätelöä ilman sitä jäätelöosuutta...

Mutta jäätelöstä puheen ollen nämä luumut maistuvat erinomaisilta juuri jäätelön kanssa; se on jo testattu.

IMG_0847-normal.jpg

Seuraavan tilaisuuden tullen aion tehdä vaniljaista pannacottaa, jonka uskon olevan vielä jäätelöäkin parempaa rommiliemen ja ihanien luumujen kanssa. Eläköön syksy ja syksyn herkut! :)

PS. On tämä leipominen ja ruuan laittaminen jännää puuhaa siinä mielessä, että en ole mikään perso juomaan alkoholia, mutta vähän väliä saa olla alkossa kyselemässä jonkinlaista juomaa. Voi kun joskus kaikkia juomia saisi pikkuruisissa pulloissa tai jopa oman tarpeen mukaan, jotta ei aina tarvitsisi parin ruokalusikallisen tähden ostaa isoa pulloa...