Viikonlopun sitruunapiirakkaan meni 3 keltuaista, joten saman verran valkuaisia jäi tähteeksi. Ne odottelivat pari päivää jääkaapissa kelmutetussa lasissa ennen kuin keksin, mihin voisin hyödyntää ne. Jotta muita ainekset ei juuri tarvitsisi, päätin tehdä vadelmamarenkeja.

Vatkasin ensin sähkövatkaimella pelkkiä valkuaisia pari minuuttia niin, että niistä tuli ilmavaa, valkoista vaahtoa. Sen jälkeen lisäsin joukkoon pikkuhiljaa 1,25 (eli 1 1/4) desilitraa sirosokeria koko ajan edelleen vatkaten. Lopulta vaahto on niin jämäkkää, että kulhon voi kääntää ylösalaisin eikä marenki putoa pois.

Marenkien vadelmaosuus tulee pakastevadelmista, joiden annoin sulaa huoneenlämmössä ja jotka tilsin siivilää vasten murskaksi. Näin kaikki ylimääräinen neste irtoaa marjoista, eikä se turhaan vetelöitä marenkeja. Valutetun vadelmamurskan kääntelin lusikalla marengin sekaan ja annoin sen tarkoituksella jäädä "raidoiksi". Sitten vain nököttelin pellille suurinpiirtein tasakokoisia marenkipilviä.

Paistoin marenkeja 120-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia ja annoin marenkien vielä jäähtyä uunissa sen jälkeen, kun olin sammuttanut virran pois. Tällä paistamisella marengeista tulee päältä ihanan rapeita ja sisältä sitkeitä ja tahmaisia - eli juuri sellaisia kuin marenkien minun mielestäni kuuluu olla :)

Vadelman maku on todella raikas ja ennen kaikkea aito, ja mitä muuta se voisikaan olla, koska raaka-aine on pelkkää puhdasta vadelmaa! Marengin rakenne on i-ha-na! Sitkeä ja tahmea ja venyvä sisältä, rapea ja rouskuva pinnalta ja sopivasti marjaisia sattumia. Enkä muuten varmasti paseeraa vadelmia, vaan siemenet kuuluvat marjaan!