keskiviikko, 18. tammikuu 2017

Mitä ananas tekee vohveliraudassa – fruit pancake eli fancake

DSC_0568.jpg

Vohvelirauta on jäänyt keittiön tasolle lojumaan viikonlopun aamupalavohveleiden jäljiltä ja hedelmäkorissa nököttää ananas, jonka kohtalosta ei ole selviä tähtimerkkejä. Yksi plus yksi on tässä yhtälössä kaksi, sillä ananas päätyi vohvelirautaan ja muuttui herkulliseksi hedelmäpannukakuksi, jonka luovasti nimesin fancakeksi eli suomeksi hannariksi.

Hedelmäpannaria voisi tehdä varmasti muistakin hedelmistä, mutta en ole testannut vielä muita, ja ananas on täydellisen muotoinen pannariksi! Raaka-aineeksi tarvitaan siis yksi kypsä ananas, joka viipaloidaan noin 1,5–2 sentin paksuisiksi viipaleiksi.

DSC_0560.jpg

Viipaleet kuoritaan (tai ananaksen voi kuoria ennen viipalointia) ja keskeltä poistetaan kova ydin. Omenapora on tässä erittäin näppärä työkalu, ja sillä voi sohia vaikka pari kolme kertaa, jos ydin on kovin paksu ja omenapora kovin kapea.

Lopputuloksena on ananaksen koosta riippuen 4–6 paistamista odottavaa pannukakkua.

DSC_0562.jpg

Vohveliraudan voi siis laittaa kuumenemaan, ja se saa kuumentua ihan korkeimpiin lämpötiloihinsa (6-portaisella asteikolla 5 tuntui olevan sopiva minun raudallani). Kun rauta on kuuma, sinne laitetaan yksi ananasviipale kerrallaan ja painetaan kantta hieman, jotta koko viipale saa kauniin paistopinnan. Jos viipale on paksu, sitä voi kerran kääntää rauhassa, jotta väriä tulee kaikkialle tasaisesti.

Kun kaikki viipaleet on paistettu, niistä kasataan lautasille sopivan korkuiset pinot, joiden päälle voi ripotella muun muassa vadelmia ja lorauttaa vaahterasiirappia. 

DSC_0571.jpg

Paahtaminen antaa ananakselle aivan uudenlaisen maun, eikä tuoreesta hedelmästä sellaisenaankaan voi puhua edes samana päivänä kuin säilykeananaksesta. Tuoretta siis ehdottomasti, kullanruskea, paahtunut pinta ja pieni loraus kiiltävää vaahterasiirappia – hipoo täydellisyyttä!

DSC_0563.jpg

Kesällä tämän voisi tehdä grillissä, mutta vaikka grillisesonkiin on vielä kuukausia, tässä maistuu jo aavistus kesästä! :)

 

maanantai, 16. tammikuu 2017

Virtaa viikkoon vegellä

Maanantaipäivään saattaa toisinaan tarvita hieman ekstrapuhtia, ja sitä ei saa tästä ruoasta niin ei sitten mistään! Kokonaisena paahdettu kukkakaali ja mantelihummus ovat niin hyvää yhdessä, että maanantai tuntuu aivan mainiolta!

DSC_0551.jpg

Kukkakaalia täytyy esivalmistella sen verran, että se huuhdellaan ja siitä leikataan vihreät lehdet irti. Sen jälkeen sitä keitetään suolatussa vedessä noin 5 minuuttia, jotta se hieman pehmenee. Kaikki ylimääräinen neste valutetaan pois lävikössä, ja taputtelinpa hieman kaalin pintaa vielä talouspaperillakin.

Kukkakaali laitetaan uunipellille, ja sen päälle ripotellaan suolaa ja mustapippuria sekä kaadetaan oliiviöljyä. Koska myös hummukseen tulee sitruunaa, käytin kukkakaaliinkin sitruunalla maustettua oliiviöljyä.

Kaalia paahdetaan 225-asteisessa uunissa noin 40–50 minuuttia riippuen kaalin koosta. Jos pinta alkaa tummua liikaa, lämpötilaa voi alentaa tai kaalia siirtää keskitasoa alemmas.

DSC_0547.jpg

Valmis kaali on upean näköinen; kuin taideteos erisävyisine kukintoineen! 

DSC_0550.jpg

Sillä välin kun kaali on uunissa, ehtii tehdä hummuksen ja monta muutakin asiaa, koska hummuksen teko ei vie kuin viitisen minuuttia. Hummus on siis kikhernetahnaa, joka maustetaan perinteisesti tahinilla eli seesaminsiementahnalla, mutta koska minä juuri viikonloppuna käytin tahinia leivontaan, halusin ruoasta nyt hieman erilaisen ja käytin mantelivoita.

Säilötyt kikherneet huuhdellaan (sama lävikkö käy hyvin!) ja kaadetaan kulhoon. Kikherneiden lisäksi kulhoon mitataan vettä, oliiviöljyä, sitruunanmehua, mantelivoita, suolaa, mustapippuria, juustokuminaa ja valkosipulia. Kaikki ainekset surautetaan tasaiseksi tahnaksi sauvasekoittimella. Mausteita kannattaa laittaa ensin vähemmän, ja sitten pikkuhiljaa lisäilee, kun on maistanut valmista tahnaa. Aina on helpompi lisätä kuin ottaa pois ;)

Mantelihummus

2 prk (a 125 g) kikherneitä

noin 2 rkl mantelivoita

yhden sitruunan mehu

3 rkl oliiviöljyä

2 rkl vettä

suolaa myllystä

mustapippuria myllystä

1 mm juustokuminaa

2 pientä valkosipulin kynttä.

DSC_0553.jpg

Kukkakaalissa on upea pähkinäinen maku paahtamisen ansiosta, ja hummuksen manteli puhuu sen kanssa aivan samaa kieltä. Lisäksi sitruunan raikkaus ja juustokuminan pieni pistävyys leikkaavat mantelivoin rasvaisuutta juuri sopivasti. Tästä on hyvä ponkaista viikko käyntiin!

perjantai, 13. tammikuu 2017

Viikonloppuaamun cookiet

Rauhalliset viikonloppuaamut, jolloin ei ole kiire mihinkään, vaan voi nauttia aamupalan sohvalla ja keittää santsikupin teetä, tuntuvat ainakin näin työviikon loppumetreillä todella houkuttelevalta. Niinpä otin hieman varaslähdön ja tein tahini–vaahterasiirappicookieita, jotka ovat täydellinen aamupalaherkku teen kanssa.

DSC_0544.jpg

Cookiet ovat aamupalacookieita siksi, että nämä sisältävät hyvin samat raaka-aineet kuin amerikkalaistyyppinen kaurapuuro eivätkä nämä ole laisinkaan makeita. Ja nämä ne vasta helppoja ovat tehdä! Raaka-aineita on 6, ja nekin vain sekoitetaan isolla lusikalla tasaiseksi ja ladellaan pellille paistumaan. 

Tahini-vaahterasiirappicookiet (16 kpl)

1 cup tahinia eli seesaminsiementahnaa

0,5 cup vaahterasiirappia

2 tl kanelia

1 mm vanilja-aromia

1,5 cup kaurahiutaleita

1 cup rouhittuja, suolattuja maapähkinöitä

Tahini, siirappi, kaneli ja vanilja sekoitetaan keskenään tasaiseksi mössöksi, ja siihen sekoitetaan kaurahiutaleet ja rouhitut pähkinät. Myös esimerkiksi saksan- ja pekaanipähkinät sopivat seesaminsiementen maun kanssa hyvin yhteen.

Kuivien aineiden lisäämisen jälkeen taikina vain sekoitetaan tasaiseksi ja valmista tuli!

DSC_0537.jpg

Uuni laitetaan lämpenemään 175 asteeseen, ja sen lämmetessä taikinasta otetaan noin ruokalusikallisen kokoisia nökäreitä, joista muotoillaan käsissä paksuja cookieita. Tästä annoksesta tulee juuri sopivasti yksi pellillinen.

DSC_0540.jpg

Tahmeita, tummanruskeita cookieita paistetaan noin 15 minuuttia uunin keskitasolla, kunnes pinnan kiilto muuttuu kullanruskeaksi paistopinnaksi ja uunista alkaa tulvia paahtuneen pähkinän tuoksu. Kunhan cookiet ovat jäähtyneet hieman, teepannun voi laittaa kiehumaan ja sanomalehden avata tabletilta (tai noutaa postiluukusta) ja itse asettua mukavasti sohvannurkkaan tai nojatuoliin.

DSC_0542.jpg

Päivästä ei voi tulla muuta kuin hyvä, kun sen aloittaa tällä tavalla! :)

Nämä cookiet ovat tosiaan enemmän pähkinäisiä ja viljaisia kuin laisinkaan makeita, joten jos makeutta haluaa enemmän, joukkoon voisi rouhia esimerkiksi hieman suklaata tai rusinoita (2–3 rkl). Myös karpalot tai muut kuivahedelmät voisivat olla aika hauskoja näissä!

DSC_0546.jpg

Ihanan rentouttavaa viikonloppua!

keskiviikko, 11. tammikuu 2017

Punaposkinen perinneihanuus

Kun tulin viime postauksessa maininneeksi puolukkapuuron, minulle iski siihen niin valtava mieliteko, että oli aivan pakko tehdä! Ja se on juuri niin ihanaa ja tuttua ja turvallista kuin mielikuvissanikin!

DSC_0531.jpg

Minusta puolukkapuuroa ei kuulu tai tarvitse siivilöidä, vaan punaiset, kirpakat puolukat saavat olla puurossa kaikkine kuorineen. Ja eikös kaikki vitamiinit ja muut hyvät aineet sijaitse yleensä juuri kuoressa tai juuri sen alla? Eli kaikki alkaa siis puolukoista.

DSC_0522.jpg

Puolukat, noin tuplamäärä vettä niihin verrattuna, fariinisokeria, taloussokeria ja pari tippaa vanilja-aromia mitataan teräskattilaan ja laitetaan kuumenemaan. Puolukoita voi hieman murskata kattilassa, mutta kiehuessaan ne kyllä pehmenevät ja rakenne rikkoutuu.

DSC_0523.jpg

Noin kymmenen minuutin porisemisen jälkeen kattilaan kaadetaan koko ajan sekoittaen mannasuurimoita, ja puuron annetaan kiehua vielä noin viisi minuuttia. Sen jälkeen puuron pitää saada jäähtyä ennen sähkövatkaimella vatkaamista, ja kylmään astiaan ja kylmävesihauteeseen laittaminen nopeuttaa toimenpidettä.

DSC_0530.jpg

Tässä vaiheessa puuro on todella tanakkaa ja paksua, mutta ei huolta, vatkaaminen kuohkeuttaa puuron täydellisen ilmavaksi. 

Tässä vaiheessa, kun puuro on vielä kuumaa tai lämmintä, on hyvä tarkistaa sopiva makeus, koska sokeri liukenee vielä tasaiseksi lämpimään massaan. Sitten kun puuro on jäähtynyt, se siis vatkataan sähkövatkaimella vaaleanpunaiseksi, kuohkeaksi vispipuuroksi.

DSC_0532.jpg

Minä syön puolukkapuuron aina sokerin kanssa (ah se ratina hampaissa!), joten en tehnyt puurosta itsestään kovin makeaa. Monet laittavat sokerin lisäksi myös maitoa annokseen, mutta minä en erityisemmin pidä maidosta, joten en halua sitä myöskään kauniin väristä ja ihanan makuista puuroani sotkemaan.

Puolukkavispipuuro

1 l vettä

5 dl puolukoita

1 dl fariinisokeria

2 rkl taloussokeria

muutama tippa vanilja-aromia

1,5 dl mannasuurimoita.

DSC_0533.jpg

Kuohkeaa mutta kuitenkin täyttävää, puolukkaista olematta kuitenkaan irvistyttävää – nam!

 

sunnuntai, 8. tammikuu 2017

Pakkasaamun puuroa

Ensin oli hurjan kovat pakkaset, ja kun ne hellittivät, tilalle tuli hyytävä viima ja ankara lumituisku. Kumpikaan sää ei kutsunut minua erityisesti ulkoilemaan, vaan vietin kernaasti aikaa sisällä erilaisten kotipuuhien parissa. Puuhakas kotipäivä on ihana aloittaa rauhaisalla aamupalalla, joka lämmittää sisältä ja ulkoa. Teepannu siis kiehumaan ja puurokattila tulille.

DSC_0330.jpg

En kuulu niihin ihmisiin, joita olisi lapsuudessa pakkosyötetty puurolla joka aamu, joten minusta erilaiset puurot ovat ihania. Ruis-puolukkapuuroa, tattaripuuroa, mannapuuroa, vispipuuroa herukoista tai puolukoista... Ja tietenkin vatsaa hellivää kaurapuuroa, jonka keitän aina osittain veteen ja osittain maitoon ja jota täydennän neljän viljan leseillä. Lisään puuroon usein myös erilaisia hedelmiä tai pähkinöitä, ja tässä viikonlopun herkkupuurossa on hieman hasselpähkinärouhetta tuomassa toisaalta rouheaa rakennetta ja toisaalta pähkinäistä makua.

Aamupuuro (2 annosta)

3 dl vettä

2 dl kevytmaitoa

1,5 dl kaurahiutaleita

0,5 dl neljän viljan leseitä

2 rkl hasselpähkinärouhetta

0,5 tl suolaa

+ manteleita ja kuivattuja aprikooseja.

Pähkinärouheen lisäksi puuron päällä on karkeasti rouhittuja manteleita sekä auringon lailla loistavia aprikooseja, jotka tuovat sekä väriä että vitamiineja lautaselle :)

DSC_0332.jpg

Teemukissa on appelsiinilla maustettua valkoista teetä, joten tällä aamupalalla saa takuulla itsensä virkeäksi ja iloiseksi olipa ulkona sitten millainen talvisää tahansa!

  • Maistiaisia matkan varrelta