tiistai, 21. lokakuu 2014

Kaalit tötterölle!

Kun viime aikoina on tullut tehtyä erilaisia perinneleivonnaisia, nyt oli sopiva hetki päästä osallistumaan myös perinneruoan tekoon. Syyslomalla on nimittäin perinteisesti vuoden ainoa hetki, jolloin teemme kaalikääryleitä.

IMG_1033-normal.jpg

Ensin tarvitaan tietenkin kaali, joka laitetaan suurensuureen kattilaan (5 l), joka täyteen niin paljolla vedellä kuin mahdollista. Kansi päälle ja tulta alle, jotta kaalin lehdet alkavat pehmetä ja irtoavat kauniisti kokonaisina. (Kaalin kovaa kantaa voi halutessaan leikata pois ennen keittämistä, koska se ei kuitenkaan pehmene ennen maailmanloppua.)

IMG_1019-normal.jpg

Samaan aikaan kun kaali keittyy, toisessa kattilassa keitetään hieman riisiä ja kolmannella liedellä kuullotetaan ja karamellisoidaan sipulia kääryleiden täytettä varten. Kuullotukseen sopii mainiosti pelkkä öljy, ja kun sipulit ovat pehmenneet, niiden sekaan lorautetaan reilusti tummaa siirappia. Se sopii todella hyvin yhteen kaalin maun kanssa :)

Kaalin pehmenemisaika riippuu tietenkin sen koosta, mutta noin 10-20 minuutin kuluttua lehdet alkavat irrota. Niitä voi varovasti irrotella reikäkauhalla, jonka jälkeen ne on hyvä valuttaa ja hieman jäähdyttääkin ennen rullaamista.

IMG_1020-normal.jpg

Samoin sipulin ja keitetyn riisin on hyvä antaa jäähtyä ennen täytteen tekoa, jotta kädet eivät pala massaa sekoittaessa. Sipuli, riisi ja jauheliha sekoitetaan hieman lihapullataikinaa muistuttavaksi massaksi. Jokainen voi toki maustaa seoksen oman makunsa mukaan, mutta ainakin suola, valkopippuri ja (runsas!) maustepippuri sopivat mainiosti kaalinlehtien sisälle muhimaan. Toki myös tähän massaan voi lorauttaa tummaa siirappia.

Tasaiseksi sekoitettua täytettä lusikoidaan jokaisen kaalinlehden keskelle. Sen jälkeen lehden sivut käännetään keskelle (kuten etualalla oleva kääryle pyrkii havainnollistamaan ;)) ja lopuksi koko komeus kääritään rullalle.

IMG_1022-normal.jpg

Pellille ladottaessa kääryleen saumakohta kannattaa jättää rullan alle, jotta kääryle ei pojahda uunissa auki ja täyte kuivahda. Ennen paistoa päälle laitetaan vielä voinokareita ja siirappia, jotta pinnasta tulee todella maistuva ja kauniin värinen :)

IMG_1025-normal.jpg

Uunissa on lämpöä 200 astetta, pelti keskitasolla ja paistoaikaa puolestatoista tunnista kahteen tuntiin. Lämpötilaa voi paistumisen edetessä madaltaa esim. 175 asteeseen, jos kääryleet alkavat tummua liikaa. Minusta tosin suurin osa mausta tulee juuri siitä hyvin paistuneesta pinnasta ;)

IMG_1026-normal.jpg

Kaalin keittämisen tuoksu ei ehkä ole se kedon kaunein kukkanen ja rullaamisessakin on oma näpertelynsä, mutta voin kyllä sanoa, että nämä kaalikääryleet ovat ehdottomasti sen vaivan väärti! Puolukkahillon ja suolakurkkujen kanssa taivaallista syysruokaa!

Resepti:

1 keskikokoinen kaali

500 g nauta-sikajauhelihaa

1 iso sipuli

1 valkosipulin kynsi

loraus siirappia

1,5 tl suolaa

1 tl valkopippuria

2 tl mustapippuria

+öljyä sipuleiden kuullottamiseen

+ voita ja siirappia kääryleiden päälle.

torstai, 16. lokakuu 2014

Kampasimpukkaa pukkaa

Toisinaan on kiva tuoda hieman juhlaa arjenkin keskelle, ja tänään iltapala on vähän muuta kuin tavallinen voileipä tai jugurtti... Timjamia kasvaa edelleen kesän jäljiltä valtaisa puska, joten ajatus lähti syntymään oikeastaan timjamin ympärille. Annoksessa on timjami-voikastiketta, kampasimpukoita ja patonkia.

IMG_1039-normal.jpg

Hieman fancysta maineestaan (ainakin minulla on sellainen mielikuva) huolimatta kampasimpukat kastikkeineen on todella nopea ja helppo ruoka, joka sopii esimerkiksi alkupalaksi tai - kuten tänään - herkutteluiltapalaksi.

Pannulla sulatetaan ja kuumennetaan noin 25 grammaa voita, johon laitetaan pieneksi hienonnettu valkosipulin kynsi ja noin ruokalusikallinen tuoretta timjamia.

IMG_1034-normal.jpg

Tässä vaiheessa tuoksu on aivan huumaava, ja toivoisin, että se välittyisi ruudun lävitse myös jokaiselle, joka tätä lukee :) Kun sipuli ja timjami ovat saaneet muhia hetken voissa, pannulle lisätään tietenkin kampasimpukat. En tiedä saisiko Suomessa jostain tuoreita, mutta nämä ovat pakasteita, jotka sulivat noin puoli tuntia kylmässä vedessä lilluen.

IMG_1036-normal.jpg

Kampasimpukat tarvitsevat todella lyhyen paistoajan, noin minuutin kummaltakin puolelta. Minusta ne saavat saada hieman väriä, ja myös pyörittelin niitä kastikkeessa, jotta kaikki ihanat maut imeytyisivät simpukoihin. Juuri ennen levyn sammuttamista ripottelin simpukoiden päälle hieman suolaa ja mustapippuria.

IMG_1038-normal.jpg

Sen jälkeen simpukat lautaselle, kastiketta päälle ja muutama viipale vaaleaa patonkia sivuun, jotta herkullista kastiketta ei vain jää pisaraakaan nautiskelematta ;)

IMG_1040-normal.jpg

Ahh, la vie est belle, helppoa ja herkullista :)

keskiviikko, 15. lokakuu 2014

Keksitön tiramisu

51 suomalaista ruokajournalismin asiantuntijaa kirjoitti kirjan Kakkujen kuningattaret - ruokatoimittajien kakkubravuurit vuoden jokaiselle viikolla, jonka innoittama tein tiramisutorttua. Kirjassa resepti on huhtikuun ohjeissa, ja se on kaksinkertainen annos omaani nähden, koska kyseessä on kirjan nimen mukaisesti nimenomaan tiramisukakku. Minusta tuhdin suklainen pohja ja manteliliköörillä ryyditetty kermainen täyte sopivat kuitenkin erinomaisesti myös tortun aineksiksi ja kevään sijasta viilenevään ja pimenevään syksyyn.

IMG_1017-normal.jpg

Pohja on siis todella tuhdin suklainen ja melko raskas, joten sen vuoksi halusin, että pohjaa on täytteeseen nähden vähemmän.

125 g tummaa suklaata

90 g voita

1 dl ruokosokeria

2 munaa

1,25 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

n. 1/4 dl vahvaa espressoa.

Huoneenlämpöinen voi ja ruokosokeri vatkataan ensin vaahdoksi, johon lisätään munat yksitellen vatkaten ja sen jälkeen sulatettu suklaa, keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lopuksi espresso.

IMG_0985-normal.jpg

Ruokosokeri on minulle uusi tuttavuus, koska olen aina käyttänyt tummana sokerina fariinisokeria. Ruokosokerissa tuntui kuitenkin olevan aivan oma (raaempi?) makunsa, ja sen karkeahko rakenne säilyi vielä vatkaamisen jälkeenkin.

Käytin 20 sentin irtopohjavuokaa, jonka pohjalle laitoin vielä leivinpaperin, jotta kakku varmasti irtoaa.

IMG_0987-normal.jpg

Kakku oli uunissa 175 asteessa noin 30 minuuttia, minkä jälkeen se ei enää tarttunut puutikkuun ja oli saanut hyvin väriä pintaan. Irrotin hieman jäähtyneen kakun vuoastaan, ja annoin sen jäähtyä loppuun asti ennen kuorrutteen laittamista.

IMG_0993-normal.jpg

Tässä vaiheessa vielä ajattelin, että halkaisisin tortun kahtia ja saisin täytettä sekä väliin että päälle, mutta kuten seuraavasta kuvasta huomaa, torttu on sen verran ohut, että minun taidoillani halkaiseminen olisi voinut olla liian iso haaste ;) Pakastettuna torttu olisi voinut leikkautua aivan kiltisti, mutta kuka nyt malttaa odottaa niin kauan...?

IMG_0994-normal.jpg

Vatkasin täytteeseen 2 desiä vispikermaa, sekoitin joukkoon 250 grammaa mascarponejuustoa, 3 ruokalusikallista tomusokeria, 2 ruokalusikallista mantelilikööriä ja pari tippaa karvasmanteliaromia. Täytteen laitoin suureen pakastuspussiin ja jääkaappiin odottamaan siksi aikaa, kun tein kostukeliemen.

IMG_1006-normal.jpg

Sekoitin noin 1:1-periaatteella kylmää espressoa (jota jäi yli taikinan maustamisesta) ja mantelilikööriä, ja valelin seoksella kakun pinnan kauttaaltaan. Sen jälkeen ei muuta kuin pieni reikä täytteen pursotinpussin kärkeen ja pursotuspuuhiin!

IMG_1010-normal.jpg

Koska taikinaa on puoli annosta ja täytettä yksi annos, sitä jää todennäköisesti yli. Minä halusin herkullisen täytteen kuitenkin tarjolle, joten laitoin sen kippoon ja kahvipöytään tortun seuraksi. Tortun viimeistelin kaakaojauhohunnutuksella :)

tiramisupiirakka-normal.jpg

Paljon voimakkaita makuja jokaisessa lusikallisessa - kahvipöydän tarjottava minun makuuni.

tiistai, 14. lokakuu 2014

Elämäni ensimmäinen sienipiirakka

Tuli taas samoiltua metsässä, ja tällä kertaa sammalen ja pudonneiden lehtien seasta löytyi noin litran verran suppilovahveroita ja pari kantarelliä.

IMG_0983-normal.jpg

En ole koskaan tehnyt (enkä syönyt?) sienipiirasta, mutta ajatus on houkutellut jo pidemmän aikaa, joten eikun tuumasta toimeen... Koska piirakkataikinan täytyy asettua jääkaapissa vähintään puolisen tuntia, tein sen ensimmäisenä. Tai oikeastaan äitini teki taikinan, koska tulin käymään kotona ja kokkasimme vaikka mitä multitasking-periaatteella ;)

100 g voita

3 dl vehnäjauhoa

2 rkl kylmää vettä

0,5 tl suolaa

Kylmä voi ja jauhot ja suola nypitään taikinaksi. Lopuksi lisätään sen verran vettä, että massasta saa muotoiltua kiinteän taikinapallon. Sitten vain jääkaappiin odottamaan.

IMG_0989-normal.jpg

Taikinan jälkeen vuorossa on tietenkin täyte. Höyrytin putsatuista sienistä (jätin suppikset kokonaisiksi) nesteen pois kuumalla pannulla ja jätin sienet lautaselle jäähtymään. Pilkoin yhden keltasipulin ja valkosipulin kynnen aivan pikkuruiseksi hakkelukseksi ja kuullotin samalla pannulla, jolla höyrytin sienet, jotta kaikki sienien aromit jäävät varmasti talteen. Kuullotukseen käytin öljyä, mutta halutessaan voi toki käyttää voita ekstramakua antamaan ;) Minä käytin maustamiseen takapihalta tuoretta timjamia, jota riivin noin kolmen oksan verran sipulin kanssa öljyyn muhimaan.

IMG_0990-normal.jpg

Tässä vaiheessa painelin taikinan pyöreään piirakkavuokaan, ja laitoin sen esipaistumaan 200 asteeseen noin 12 minuutiksi.

IMG_0992-normal.jpg

Kypsältä tuoksuvan ja reunoista väriä saaneen pohjan päälle ripottelin sieni-sipuliseoksen ja aivan aavistuksen (teelusikaln kärjellisen) suolaa.

IMG_0996-normal.jpg

Lopuksi kaadoin päälle muna-kermatäytteen, jonka tein pohjan esipaistumisen aikana:

0,5 purkkia smetanaa

2 dl ruokakermaa

2 kananmunaa

0,5 tl suolaa

0,5 tl mustapippuria.

Munien rakenne vatkataan rikki ja kaikki ainekset sekoitetaan niiden sekaan.

IMG_0997-normal.jpg

Koko komeus uuniin, 175 asteeseen noin 30-35 minuutiksi tai kunnes pinta on kauniin ruskea ja muna-kermaseos kunnolla hyytynyt.

IMG_0999-normal.jpg

Piirakka on kaunis - kuin koko syksy asetettuna yhdelle lautaselle - ja se maistuu taivaallisen hyvälle!

sienipiirakka-normal.jpg

Hetken jäähtyminen uunista ottamisen jälkeen ja täydellinen lounas, välipala tai iltapala on valmis :) Oikeasta voista tehty ja huolella paistettu pohja on rapea, ja täytteessä sienen maku on todella voimakas ja maanläheinen, jota timjami täydentää mukavasti.

sunnuntai, 12. lokakuu 2014

Herkkuhetki: moussea ja pirtelöä samalla illallisella

Alkoi syysloma ja sata artikkelia tässä blogissa tuli täyteen ja mitä näitä nyt on... Eli aina löytyy syitä pieneen herkkuhetkeen. Tällä kertaa se oli graavilohesta ja kylmäsavulohesta tehtyä sushia, söpöjä drinkkejä ja suussasulavia makeita herkkuja.

20141010_170456-normal.jpg

Jälkkäriksi tein suklaamoussea. Idea syntyi, kun näin sivusilmällä Tomi Björckin tekevän ruokaohjelmassaan suklaamoussea. En pystynyt seuraamaan ohjelmaa koko huomiollani, mutta jotain Björck puhui siirtymisestä aina kevyempään massaan päin...

Pelkästä kermavaahdosta ja suklaasta tulee mielestäni liian hontelo ja höttöinen mousse, joten käytin lisäksi kananmunaa. Sulatin ensin 150 grammaa suklaata (Fazerin punakääreistä taloussuklaata, joka on suurinta herkkuani) mikrossa muutaman kymmenen sekunnin välein sekoittaen. Sillä välin kun suklaa jäähtyi, vatkasin toisessa kulhossa 3 dl vispikermaa kevyeksi vaahdoksi.

20141010_115219-normal.jpg

Sekoitin sulaan suklaaseen yhden kananmunan ja pari ruokalusikallista kahvilikööriä. Sen jälkeen aloin soveltaa "aina kohti kevyempää" -ajattelua, vaikka en vieläkään aivan ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Sekoitin ensin noin kolmasosan kermavaahdosta suklaaseokseen ja kääntelin sen varovasti joukkoon.

20141010_115335-normal.jpg

Lopuksi kaadoin jo vaaleamman suklaaseoksen kermavaahdon joukkoon ja sekoitin tasaiseksi, ihanan kuohkean näköiseksi suklaamassaksi.

20141010_115623-normal.jpg

Haastavin osuus oli saada suklaamoussemassa pursotinpussiin, koska pussi osoittautui liian pieneksi tuollaiselle määrälle... Lopulta siinäkin taistelussa koettiin voitonhetkiä, ja massa sai mennä suljetussa pussissaan jääkaappiin asettumaan pariksi tunniksi. 

Illalla siitä tuli yhdessä suklaarouheen ja kandeerattujen sitruunasuikaleiden kanssa herkulliset jälkkärit :)

20141010_174943-normal.jpg

Sitruunan kirpeys ja raikkaus leikkasivat mukavasti suklaan makeutta. Kahvilikööri antoi enemmän pienen aavistuksen alkoholista kuin varsinaista kahvin makua, joten sekään ei hangoitellut ollenkaan sitruunaa vastaan.

20141010_175037-normal.jpg

Tämän kokin keittiössä makeaa ei kuitenkaan ole koskaan liikaa, joten suklaamoussen ihanan aromin jo kadottua kieleltä tehtiin jälkkäri #2: minttu-suklaapirtelöä!

Pari desiä minttujäätelöä,

puoli desiä kissanminttulikööriä ja

saman verran maitoa surautetaan blenderillä tai tehosekoittimella tasaiseksi, juotavaksi massaksi. Juoma kaadetaan kauniiseen lasiin, päälle ripotellaan mariannemurskaa ja viimeistelyksi päälle vielä mintunlehti. Namskis :)

20141011_202247-normal.jpg

Helppoa, hauskaa ja herkullista! Ei tarvitse tuhrata aikaa keittiössä, vaan moussen voi tehdä etukäteen, jolloin annosten kokoaminen vie vain pienen hetken. Samoin pirtelöt ovat supernopeita, ja niitä voidaan tehdä porukalla. Jokainen voi valita mieleisensä raaka-aineet ja tehdä juuri itselleen kustomoidun herkun. Ja pillin värillä voi tietenkin viestiä pirtelön raaka-aineksista: mintulle vihreä, mansikalle punainen, appelsiinille keltainen, kirsikalle pinkki...

PS. Joulusuklaat olivat jo ilmestyneet kauppoihin; joko saa alkaa suunnitella joulumenyytä? :)