maanantai, 2. maaliskuu 2015

Perunamuussin uusi elämä

Jäikö sunnuntaipäivälliseltä perunamuussia tähteeksi? Tässä on sille mainio käyttökohde, jos mikrossa uudelleen lämmitetty muussi ei ruokana nappaa: perunarieska, joka on todella kätevä ja helppo tehdä ja josta saa herkullisen ilta- tai välipalan! :)

IMG_1491.jpg

Tähteeksi jääneeseen muussiin sekoitetaan yksi kananmuna, pari desiä vehnäjauhoja ja ripaus suolaa ja massa sekoitetaan tasaiseksi.

IMG_1487.jpg

Massasta otetaan jauhotetuilla käsillä nökäreitä (about tennispallon kokoisia tai vähän pienempiä), jotka painellaan pyöreiksi lättänöiksi uunipellille.

IMG_1488.jpg

Pintaan on hyvä tökkiä hieman reikiä, jotta rieskat kypsyvät tasaisesti eivätkä ala kupristella uunissa. Paistolämpötila saa olla melko korkea, 225 astetta, ja aikaa parisenkymmentä minuuttia, jotta rieskat saavat kauniin ruskean värin. Paistumista odotellessa ehtii juuri sopivasti keittää kupin teetä tai kaakaota, jonka voi nauttia uunituoreen rieskan kanssa.

IMG_1490.jpg

Päälle vain nokare voita, joka sulaa ihanasti lämpimän rieskan päälle, ja täydellinen iltapala on valmis! Ihanan leipäinen maku, jota voisi vielä voimistaa käyttämällä vehnäjauhon sijaan hiivaleipäjauhoja. Rieskan kuori on mukavan rapsakka ja paistunut ja sisus ihanan pehmeä, eikä peruna oikeastaan edes maistu lopputuloksessa. 

Mikä on sinun paras reseptisi tähteiden uusiokäyttöön? :)

lauantai, 28. helmikuu 2015

Mutakakku - sulaa ihanuutta

Hiihtoloman kunniaksi tuli tehtyä mutakakkua ja näkkärikisan toinen osanottaja saa vielä hetken odottaa itseään. Olen aiemmin tehnyt samaa kakkua pienen chilitujauksen kanssa, joten vaihekuvat ja tarkemmat teko-ohjeet löytyvät täältä http://reseptinjahellanvalista.vuodatus.net/lue/2014/05/suklaakakku-joka-potkaisee-suussa. Tällä kertaa maullansa oli kuitenkin aivan "perus"kakku ilman ylimääräisiä mausteita, ja tämähän on muuten gluteeniton resepti, joten sopii jälleen moneen kahvipöytään :)

Mutakakku

4 kananmunaa

2 dl sirosokeria

2,5 dl maissijauhoa

1 tl leivinjauhetta

200 g tummaa suklaata

2,5 dl juoksevaa margariinia.

Paistoin kakun 20-senttisessä irtopohjavuoassa, joten kakusta tulee aika korkea ja mehevää ja löysää suklaata tulee suhteessa enemmän kuin alkuperäisen reseptin mukaisessa 26-senttisessä vuoassa tehtynä. Paistoaika piteni 25 minuutista melkein 40 minuuttiin, jotta kakku kiinteytyi riittävästi.

IMG_1439.jpg

Vaikka paistoaika tuntuu pitkältä, kakku on todella mutainen ja mehevä kuten mutakakun kuuluukin. 

IMG_1441.jpg

Tarjoiluun tarvitsee ainoastaan hieman vaniljajäätelöä, tai ei välttämättä sitäkään jos suklaan mieliteko on kovimmillaan ;)

mutakakku.jpg

Tämä kuva antaa osviittaa siitä, kuinka pehmeä ja tahmaisen suklainen kakun sisus todella on. Minusta kakku on parhaimmillaan lämpimänä ja juuri näin valuvana, mutta tokihan kakkua voi paistaa pidempään, jos pitää kiinteämmästä rakenteesta. 

IMG_1462.jpg

Suupielet suklaassa on helppo hymyillä! 

torstai, 26. helmikuu 2015

Näkkäribattle - osanottaja nro 1

Rapean ohut ja hampaissa rouskuva näkkäri on ihanaa, varsinkin kun siinä on paljon siemeniä makua antamassa. Olen kerran tehnyt itse näkkileipää, ja se oli todella hyvää (koko pelti hupeni hetkessä!), joten innostuin, kun löysin kaupasta Risentan valmiin näkkäriseoksen, joka saa ekstraplussaa siitä, että on täysin gluteeniton.

DSC_0022.jpg

Pussissa on 350 grammaa siemenseosta, jossa on auringonkukan, seesamin, kurpitsan, pellavan, psylliumin sekä chian siemeniä. Siemeniin sekoitetaan 4 desiä kiehuvaksi kuumennettua vettä sekä 3 ruokalusikallista öljyä, jonka pitäisi pussin ohjeen mukaan olla rapsiöljyä, mutta minä käytin mietoa oliiviöljyä.

Seoksen annetaan levätä 10 minuuttia, jonka jälkeen se on alla olevan kuvan mukaista paksua eikä irtonaista nestettä enää ole.

DSC_0023.jpg

Seoksesta tulee kaksi uunipellillistä, ja sen saa levitettyä tarpeeksi ohueksi, kun käyttää apuna toista leivinpaperia. Minulla ei silti tullut aivan kahta pellillistä, vaan toinen jäi hieman pienemmäksi. Mutta tokkopa tuo haitannee mittään, koska en muutoinkaan ajatellut tehdä näkkäristä säntillisiä neliöitä vaan mieluummin murtaa sen muotoisia palasia kuin levystä tulee.

DSC_0025.jpg

Ripottelin näkkärilevyjen päälle yrtti-suolasekoitusta, koska siemensekoituksessa on vain 0,03 grammaa suolaa, joka on siemenistä luonnollisesta tulevaa natriumia.

DSC_0027.jpg

Paistoin pellilliset yhtä aikaa 175-asteisessa uunissa noin 60 minuuttia. Puolen välin tienoilla vaihdoin peltien paikkaa, jotta kumpikin saa tasaisesti väriä. Tunnin paistamisen jälkeen uunista tulikin mukavan kullanruskeat ja rapsakat näkkärilevyt. Annoin niiden jäähtyä huoneenlämpöisiksi ennen kuin pilkoin.

DSC_0032.jpg

Näkkäri maistuu hyvältä sellaisenaan ja erityisesti voinokareen kanssa se on erinomaista :) Rakennetta ja suutuntumaa on mukavasti, koska kaikki siemenet ovat kokonaisia. Kaipaisin kuitenkin näkkäriin lisää "leipäisyyttä", koska nyt tämä ei tunnu varsinaiselta leivältä vaan on ennemminkin paahdettujen siemenien yhteenliittymä. En esimerkiksi osaisi kuvitella tekeväni tästä voileipiä niin, että kasaisin päälle juustoa, leikkelettä, kurkkua tai muita leivänpäällisiä, ja luulen, että tämän rakenne ei välttämättä kestäisi kovin raskasta päällystekuormaa... Mutta ehdottomasti hyvän makuinen herkuttelunäkkäri!

DSC_0033.jpg

Löytyy hyviä ja huonoja puolia, joten haluan tehdä vertailun vuoksi toista näkkäriä, johon tulee myös jauhoja ja joka on valmistettu itse erilaiset ainekset yhdistämällä. Tämän toisen taisteluparin esittelen täällä parin päivän kuluttua ja siihen asti nautiskelen tästä :)

 

sunnuntai, 22. helmikuu 2015

Paratiisin hedelmiä

Ajattelin aloittaa tämän postauksen niin, että ihmisen on tunnetusti hyvä syödä erilaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja puoli kiloa päivässä ja että niinhän minä teen, oikein mielelläni ja ollenkaan vastustelematta. Mutta jo tekstin otsikko saattaa kuitenkin paljastaa, että jokin ketunhäntä tässä on kainalossa, ja niinhän tässä on. Nimittäin suklaa, johon dippaamalla jo itsessään herkulliset hedelmät maistuvat vielä paremmilta! 

Hemmottelin makuaistejamme appelsiinilla, hunajamelonilla, tuoreella ananaksella, banaanilla sekä kuivatuilla mansikoilla, jotka saivat halutessaan käydä maitosuklaakylvyssä. 

fondue.jpg

Appelsiinin ja suklaan yhdistelmää testailin jo appelsiini-suklaapikkuleipiä tehdessä, ja se onkin ehdoton lempparini. Kuin Fazerina-suklaata mutta vielä parempaa ja aidon appelsiinin makuista :)

fondue2.jpg

Kovin ylikypsä meloni ei sopine tähän kovin hyvin, koska se ei pysyisi haarukassa, mutta sopivan napakkarakenteisena se on tässä aivan elementissään. Päärynä, persimoni ja monet kuivatut hedelmät sopisivat tähän varmasti, ja kesällä käyttäisin tietenkin suuria, tuoreita mansikoita. Myös vaahtokarkit ja lakritsit sopivat dippailuun herkullisesti ;)

Puhun "dippailusta", koska varsinaista suklaafonduetahan tämä ei ole. Oikeaan suklaafondueen tulee sulan suklaan lisäksi yleensä kermaa, hieman voita sekä maun mukaan esimerkiksi viskiä tai konjakkia mausteeksi. Tämä on silkkaa suklaata, joten se on vähän kuin dippikastike hedelmille. Minulla on olemassa kaunis fonduepata, jonka olen saanut lahjaksi, mutta se on muun omaisuuteni kanssa yhdessä lukuisista muuttolaatikoista odottamassa aikaa, kun löydän pysyvän kodin...

Mutta fonduepataa tai ei, suklaa on aina suklaata ja maistuu, noh, syntisen hyvältä! Jostain kumman syystä sulattaminen vielä voimistaa suklaan omaa makua ja tekee siitä entistä parempaa, mikäli se vain on mahdollista.

DSC_0343.jpg 

Syntisen suklaista sunnuntaipäivää kaikille! ;)

torstai, 19. helmikuu 2015

Pumpulia ja mansikkaa

Kevät on antanut viime päivinä jo useita lupauksia saapumisestaan, mikä on saanut minut haaveksimaan jostakin unelmankeveästä herkusta. Mieliteko ei kuitenkaan kohdistunut mihinkään tiettyyn, joten selailin reseptikansioitani ja leivontakirjojani ja silloin sen keksin! Pumpulikakkua! Reseptissä lukee, että kakkua voi maustaa esimerkiksi mintulla tai sitruunamelissalla, mutta yrtit eivät tällä erää vastaa minun toiveitani. Pähkäilin ja tuumiskelin, kunnes keksin kuivatut mansikat! Mikä antaisikaan paremmin jo aavistuksen kesästä kuin mansikat :)

Siispä syntyi pumpulikakku kuivatuilla mansikoilla:

3 kananmunaa

2,5 dl sirosokeria

2,5 dl perunajauhoja

1 dl maissijauhoja

1 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

200 g sulaa margariinia

noin 0,5 dl kuivattuja mansikoita.

DSC_0336.jpg

Kakku on gluteeniton, joten se sopii myös keliaakikon kahvipöytään, ja perunajauho tekee kakun rakenteesta aivan uskomattoman pehmeän - nimensä mukaisesti kakku on kuin hennonhöttöistä pumpulia. Kakku on myös helppo tehdä: munat ja sokeri vatkataan kuohkeaksi vaahdoksi, vaahtoon siivilöidään keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lopuksi sulatettu margariini. Kakkua paistetaan 175-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 50 minuuttia voidellussa ja jauhotetussa vuoassa. Minä käytin jauhotukseen tavallista korppujauhoa tällä kertaa, mutta gluteenittomaan kakkuun täytyy tietenkin käyttää gluteenitonta jauhoseosta tai vaikka kookoshiutaleita.

Kuivatut mansikat ovat minulle uusi tuttavuus, ja käytin niitä nyt ensimmäisen kerran. Maku on aidon mansikkainen ja jopa yllättävän kirpeä, sillä lastuissa ei ole ollenkaan lisättyä sokeria.

mansikka.jpg

Koska lastut ovat minusta aika isoja, pilkoin niitä vähän pienemmiksi ja sain näin aikaan myös herttaista vaaleanpunaista "tomua", jota pilkkoessa syntyi.

DSC_0326.jpg

Lisäsin mansikat taikinaan viimeisenä ja kääntelin varovasti nuolijalla. Palat olivat ilmeisesti kuitenkin niin kevyitä, että suurin osa niistä nousi taikinan pintaan! Jos siis tekisin nyt tätä uudestaan, ripottelisin palat varmaan kerroksina taikinan väliin vasta vuokaanlaittamisvaiheessa.

DSC_0328.jpg

Tässä kakussa nyt on joka tapauksessa runsaan mansikkainen raita pohjalla, ja muuten kakussa on vain pienenpieniä mansikkahippusia siellä täällä.

DSC_0332.jpg

Ripottelin palaseni päälle hieman lisää mansikkaa ja kuvittelin istuvani lempeässä kesäsäässä poutapilven alla :)