maanantai, 29. syyskuu 2014

Mummon kasvihuoneessa tomaattivarkaissa

Mummoni on oikea kasvihuonevelho, kasvimaan kuningatar ja marjojen messias (messiatar?). Hän ei myöskään pihtaile viljelyksiensä antimien kanssa, vaan antoi tälläkin kertaa auliisti äitini käydä verottamassa tomaattisatoaan. Niistä tomaateista tulee tällä kertaa öljyssä ja mausteissa haudutettua, uskomattoman intensiivisen makuista tomaattihöystöä.

Tarvitaan vain kypsiä kirsikkatomaatteja, oliiviöljyä, tuoretta timjamia, valkosipulin kynsi, suolaa ja mustapippuria. Halkaistut tomaatit maustetaan, ja uunivuokaan kaadetaan sen verran öljyä, etteivät yrtit ja tomaatit pala. Kuivua ne kyllä saavat, ja usein tällaisia tomaatteja kutsutaankin puolikuivatuiksi tomaateiksi.

IMG_0964-normal.jpg

Kun pari tuntia 125-asteissa uunissa on kulunut ja aisteja hivelevä valkosipulin tuoksu syössyt kaikki nälkäkuoleman partaalle, tomaatit ovat valmiita uunista otettavaksi :)

IMG_0967-normal.jpg

Tässä annoksessa on runsaasti öljyä, joten tomaatit eivät varsinaisesti ole kuivuneet, vaan ne ovat haihduttaneet kaiken turhan nesteen ja imeneet mausteisesta öljystä maut itseensä; taivaallista! Ja tomaatti-yrttiöljy on muuten aika hyvää esimerkiksi riisin kanssa ;)

Tällä kertaa ei kuitenkaan ole riisiä tarjolla, vaan tomaatit pääsevät kermassa haudutettujen metsäsienten kanssa voileipälautaselle.

sienileip%C3%A4-normal.jpg

Luomuhosen (http://www.luomuhonen.fi/web/index.htm) ruisleipää, päällä kantarelleista ja suppiksista tehtyä sienimuhennosta ja kyljessä happaman makeita tomaatteja :)

Pieni sienimuhennos:

kourallinen kantarelleja

kourallinen suppilovahveroita

1 sipuli

ruokakermaa

suolaa

mustapippuria

voita paistamiseen.

Sienistä haihdutetaan kuumalla pannulla ylimääräinen neste, minkä jälkeen lisätään hienoksi pilkottu sipuli ja voi. Kun sipuli alkaa olla kuullottunut ja sienet saaneet vähän väriä, lisätään kerma ja annetaan hautua, kunnes kerma on keittynyt kasaan. Lopuksi lisätään maun mukaan suolaa ja pippuria.

perjantai, 26. syyskuu 2014

Hyvää kaikesta hyvästä

Nämä pikkuleivät tehdään niin hyvistä aineksista, että niistä ei voi tulla muuta kuin herkullista. Siksi niiden nimi onkin toppengott, kuten eräässä ruotsinkielisessä reseptissä on nimetty.

Taikina on sitä paitsi niin helppo tehdä, että nimi voisi olla myös toppenlätt:

100 g margariinia,

100 g maapähkinävoita,

1 dl fariinisokeria ja

0,5 dl sirosokeria vatkataan kuohkeaksi vaahdoksi, johon lisätään koko ajan vatkaten

1 kananmuna.

Taikinapohjaan lisätään nuolijalla sekoittaen

2,5 dl vehnäjauhoja

2 dl kaurahiutaleita

1 tl leivinjauhetta ja

1 tl vaniljasokeria,

ja tässä vaiheessa taikina näyttää tuolta kuin alla olevassa kuvassa.

IMG_0959-normal.jpg

Melkoisen tahmeaa ja tarttuvaa evästä siis, mutta taikinaan tulee vielä

2 dl suolattuja cashew-pähkinöitä rouheena ja

2 dl tummaa suklaata rouheena.

suklaa-p%C3%A4hkin%C3%A4rouhe-normal.jpg

Toki tässä voisi käyttää mitä tahansa suklaata ja eritoteen mitä tahansa pähkinöitä (suolamantelit - omnom, suolamaapähkinät - ah nam...), mutta cashewit paahtuvat uunissa kerrassaan herkullisiksi :)

Valmis taikina (jossa SAA olla isoja sattumia!) nökötellään pellille pienen ruokalusikallisen kokoisiksi nökösiksi. Nököset leviävät jonkin verran uunissa, joten 20 kappaletta pellillään olisi ehkä parempi määrä kuin 25. Silloin saa myös kaksi tasakokoista pellillistä, koska annoksesta tulee noin 40 pikkuleipää.

IMG_0961-normal.jpg

Nökösiä paistetaan 200-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, tai niin kauan että pinta on kullanruskea ja tuoksu on paahtuneen pähkinäinen.

IMG_0963-normal.jpg

Pikkuleivät ovat uunista otettaessa melko pehmoisia, joten niiden kannattaa antaa jäähtyä pellillä rauhassa, ennen kuin niitä käy siirtämään muualle.

toppengott-normal.jpg

Tällaisina "sa(t)tumaisina möykkyinä" nämä pikkuleivät eivät ole mitään fiinin kahvipöydän elegantteja kaunokaisia, mutta maapähkinävoin täyteläisyys, viljaisa kura, suklaa ja suolaiset, ihanasti paahtuneet pähkinät toimivat makuina täydellisesti! :) Suosittelen niin arkeen kuin leppoisaan juhlaan.

PS. Muutan töiden perässä väliaikaisesti muualle ja tilapäisyyden vuoksi koetan ottaa mukaan mahdollisimman kevyen varustuksen. Näin ollen leipominen (keittiötä on kokonaiset kaksi neliötä!) ja sen myötä bloggaaminen saattaa joutua hieman paitsioon, mutta koska täytyyhän ihmisen syödä (ja kirjoittaa syömästään :)), en katoa täältä kokonaan. Tahti saattaa hidastua, mutta silti täällä ollaan! :)

maanantai, 22. syyskuu 2014

Pestobostonia

Koko Suomi leipoo -ohjelman toisen tuotantokauden avausjaksossa leipureiden tuli tehdä bostonkakkua. Jaksoa kuolanneena mieleeni jäi kytemään ajatus bostonkakusta, mutta jostain syystä tekohetken kynnyksellä se muotoutui suolaiseksi. Tämä on siis ikään kuin yhteen liittyneistä sämpylöistä muodostunut leipä tai kakku - tai miksi ikinä sitä tahtookaan nimittää.

Ensin täytyy luonnollisesti tehdä taikina, ja koska tämä oli puhdas kokeilu, tein vain pienen annoksen:

25 g hiivaa

2,5 dl kevytmaitoa

0,5 tl suolaa

pieni loraus tummaa siirappia

hiivaleipäjauhoja niin paljon, että taikinasta tulee kiinteä ja käsistä irtoava pallo (minulla meni noin 6 dl)

Liuotin hiivan kädenlämpöiseen maitoon ja lisäsin suolan ja siirapin. Sekoitin taikinaan pikkuhiljaa jauhoja ensin puuhaarukalla ja lopuksi käsin vaivaten.

IMG_0946-normal.jpg

Valmis taikina sai mennä pyyhkeen alle kohoamaan puoleksi tunniksi, jonka jälkeen se oli noin kaksinkertaistanut kokonsa.

IMG_0947-normal.jpg

Kumosin taikinan jauhotetulle alustalle ja vaivasin käsin ilmakuplat pois. Sen jälkeen kaulitsin taikinasta levyn, jonka kokoa en nyt kyllä osaa arvioida, koska Herra Hakkarais -viivoitin ei ollut käden ulottuvilla tekohetkellä ;)

IMG_0948-normal.jpg

Nyt bostonin "ulkoseinä" on siis valmis ja vuorossa on täyte, joka tietenkin on koko homman sydän. Haaveksin punaisesta pestosta ja aurinkokuivatuista tomaateista, mutta koska en ollut etukäteen varautunut tähän leivontaprojektiin, täytyi tyytyä siihen mitä jääkaapista löytyi. Ja sieltä löytyi vihreää pestoa ja juustoraastetta. Sivelin kuitenkin taikinalevyn ensin ohuelti voilla, koska taikinaan en laittanut ollenkaan rasvaa. Sitten vain voikerroksen päälle ensin pestoa ja päälle juustoa.

IMG_0950-normal.jpg

Täyttämisen jälkeen käärin levyn rullalle pituussuunnassa ja leikkasin rullan 8 kutakuinkin yhtä suureen osaan.

IMG_0951-normal.jpg

Jokainen osa on yksi sämpylä ja yksi bostonin "terälehti", joten asettelin palaset leikkauspinta ylöspäin voideltuun irtopohjavuokaan. Tässä vaiheessa ei haittaa, vaikka palojen väliin jää rakoja, sillä hiivaleipätaikina kohoaa uunissa reippaasti.

IMG_0952-normal.jpg

Kuvan ottamisen jälkeen ripottelin vielä yli jääneen juustoraasteen palojen päälle ja laitoin vuoan uuniin. Asteita uunissa oli 200 ja aikaa kului 20 minuuttia, jonka jälkeen juusto ja sämpylöiden pinnat olivat paistuneet kullanruskeiksi ja sämpylät kasvaneet yhteen yhdeksi sämpyläkukaksi :)

IMG_0956-normal.jpg

Ihana yhdistelmä viljaisaa sämpylää, yrttistä pestoa ja tuhtia juustoa; kuin täytetty patonki yhdessä paketissa! :)

PS. Muistathan, että tällaiset sämpylät täytyy säilyttää jääkaapissa, koska sisällä on juustoa ja pestoa, jotka pilaantuvat herkästi huoneenlämmössä.

sunnuntai, 21. syyskuu 2014

Tikkuja hampaisiin

Tässä on syksyinen lisäke, joka on uskomattoman helppo ja maukas ja ihanaa vaihtelua iänikuiselle perunalle tai pastalle! Ja mitkä värit!

IMG_0916-normal.jpg

Porkkanat ja palsternakat (tai halutessaan pelkät jommatkummat) pilkotaan ohuehkoiksi tikuiksi, jotta ne kypsyvät nopeasti. Miksei lantitkin kävisi yhtä hyvin :) Juurekset laitetaan pannulle, johon laitetaan juuri sen verran vettä, että saadaan ne peittoon. Tarkoitus olisi, että kaikki vesi kiehuisi pois, eikä makuja tarvitsisi kaataa keitinveden mukana viemäriin ;)

IMG_0917-normal.jpg

Kun vesi on kiehunut pois ja juurekset tuntuvat mukavan napakoilta, veden tilalle laitetaan kunnon köntti voita ja reilu loraus hunajaa.

IMG_0919-normal.jpg

Juuresten annetaan aavistus karamellisoitua voissa ja hunajassa, ja lopputulos viimeistellään oksalla tuoretta timjamia.

IMG_0920-normal.jpg

Suolaa ja pippuria voi toki oman makunsa mukaan laittaa, mutta niillä ei kannata peittää juuresten omaa makua, jota luonnollisen makea hunaja entisestään korostaa. Täydellisen syksyistä ruokaa, joka rakastaa muun muassa grillattua lohta ja uunibroileria :)

sunnuntai, 14. syyskuu 2014

Perinneleivontaa tällä kertaa uppopaistaen

Naapurin tätini tekee yhtään liioittelematta maailman parhaita lihapiirakoita, ja ylenpalttisesti hän on aina antanut meidän nauttia kättensä taidoista. Pitkään olen halunnut myös itse kokeilla lihapiirakoiden tekoa, mutta jotenkin uppopaistaminen ja muut kuvitellut hankaluudet ovat aina lykänneet aikomusta. Ei se niin vaikeaa sitten ollutkaan, kun vain tarttui toimeen! Hommassa on oikeastaan kolme vaihetta: täyte, taikina ja kokoaminen/paistaminen.

1. Täyte

500 gr jauhelihaa

5 dl kypsää riisiä

1 sipuli

1 tl suolaa

2 tl soijakastiketta

maustepippuria ja valkopippuria maun mukaan

IMG_0924-normal.jpg

2. Taikina:

5 dl kevytmaitoa

50 g hiivaa

1,5 tl suolaa

loraus siirappia

75 g pehmeää margariinia

n. 1kg hiivaleipäjauhoja

Kädenlämpöiseen maitoon liuotetaan hiiva, suola ja siirappi. Jauhoja lisätään pikkuhiljaa ja puuhaarukalla sekoittamisesta siirrytään käsin vaivaamiseen. Kun taikina tuntuu melko valmiilta, siihen lisätään pehmeä rasva ja sen jälkeen vielä tarvittavan verran jauhoja. Koska en aiemmin ole tehnyt lihapiirakoita, en tiennyt millainen taikinasta pitäisi tulla, mutta ajattelin, että kovempi taikina on helpompi käsitellä ja kaulita, joten yritin tehdä melko kovan ja kiinteän taikinan.

IMG_0927-normal.jpg

Valmis taikina sai kohota puoli tuntia ja upeasti se kohosikin!

IMG_0928-normal.jpg

Kohottamisen jälkeen alkoi 3. vaihe:

Taikina kaulittiin levyksi (tein ensin turhan ohuen), josta otin lautasta apuna käyttäen pyöreitä piirakkapohjia. Käytin ensin 17 sentin halkaisijaista lautasta, mutta siitä tuli megalomaanisia piirakoita, joten vaihdoin 13-senttiseen, ja se oli jo paljon parempi.

IMG_0932-normal.jpg

Irrotettujen ympyröiden reunat valeltiin vedellä ja keskellä ladottiin täytettä. Isompaan ympyrään mahtui kukkurallinen ruokalusikallinen, pienempään hieman alle ruokalusikallinen. Piirakka taitettiin puoliksi ja reunat suljettiin ensin sormin painelemalla ja sitten vielä haarukalla.

lihis-normal.jpg

Piirakat saivat vielä tässä vaiheessa kohota noin kymmenen minuuttia, ennen kuin päätyivät kuumaan öljyyn paistumaan. Ennen öljyyn upottamista varmistin vielä kerran reunan kiinnityksen pitävyyden haarukalla ja pistelin piirakkaan haarukalla reikiä, ettei se poksahda paistuessaan...

Paistuminen vei noin kaksi minuuttia puoleltaan...

lihis2-normal.jpg

... ja öljyn alta paljastui ihanan ruskeaksi paistunut pinta!

lihis3-normal.jpg

Paistamisen jälkeen nostin piirakat reikäkauhalla talouspaperin päälle, jotta turhat öljyt valuvat pois.

IMG_0938-normal.jpg

Ulkonäössä on vielä paljon petraamisen varaa, mutta maku on juuri oikea ja taikina aivan käsittämättömän kuohkeaa! Ihan kuin joku kananmunaan tehty frittitaikina! Mausteeksi vain ketsuppia ja kurkkusalaattia, ja täydellinen iltapala on valmis ;)