Edellispostauksen hempeistä kukkatunnelmista siirrytään nyt aika kauas, kun kaapista kaivetaan kitkerää kaakaojauhetta, tummaa suklaata ja tummanpuhuvan mausteista rommia - hiiohoi - ja ruvetaan rommirusinabrownien tekoon!
Tällä leivonnaisella jaksaa seilata vaikka seitsemällä merellä ja kaapata kainaloonsa pari linnanneitoa tai uljasta prinssiä, mutta ensin täytyy malttaa tovi, että ruttuiset rusinat (omani taitavat olla viime joululta...) imevät itsensä ihanan pulleiksi makean siirappisesta rommista.
Yhden aimo merenkäyjän annos on noin 2 desilitraa rusinoita ja (rusinoiden kuivuudesta riippuen) noin 1-1,5 desilitraa tummaa rommia. Vuorokauden liotusaika huoneenlämmössä on vallan kelpo, mutta jos tahtoo haihduttaa alkoholin, rommin voi tietenkin kiehauttaa ensin. Silloin myös liotusaika lyhenee, ja luulen, että vaikka pelkkä liemen jäähtymisaika riittää.
Kun rusinat ovat lionneet, mutta rommipullosta ei vielä pohja paista, voi valmistaa itse brownien, joka syntyy käden käänteissä:
Voi ja suklaa sulatetaan kattilassa, ja massaan sekoitetaan tumma kaakaojauhe (siivilöiden), sokeri, vanilja-aromi sekä ripaus merisuolaa. Koska ostin Amerikasta cup-mittasarjan, käytin sitä tähän, joten mittayksiköt ovat osittain "kuppeina".
Makuaineiden jälkeen massaan sekoitetaan kananmunat yksi kerrallaan, ja lopuksi lisätään jauhot, rusinat sekä vielä kunnon tujaus rommia.
Taikinaa ei sekoiteta yhtään enempää kuin on tarpeen, vaan ainoastaan sen verran, että ainekset sekoittuvat kultaakin kiiltävämmäksi suklaiseksi brownietaikinaksi. Ja jos kaipaa kakkumaista ja kuohkeaa brownieta, on nyt aivan väärän reseptin äärellä. Tästä tulee paksua, tahmeaa, sitkeää ja tiivistä brownieta.
Brownieta paistetaan 175-asteisen uunin alimmalla tasolla 25 minuuttia tai niin kauan, että se irtoaa reunoista mutta on edelleen keskeltä hieman hyllyvää. Kypsyminen nimittäin jatkuu uunista ottamisen jälkeen, ja mikä vetäisikään merimiehen mielen matalammaksi kuin ylikypsä brownie...
Brownie saa jäähtyä ensin huoneenlämpöiseksi, jonka jälkeen se siirretään jääkaappiin edelleen vuoassaan. Kylmänä sen voi vaikka kumota vuoasta, ja se pysyy silti ehjänä ja on helppo leikata tasaisiksi palasiksi.
Joku ahmatti vei ryöstösaaliinaan kulmapalan välittömästi leikkaamisen jälkeen...?
Brownie on juuri sitä mitä aiemmin kuvailin sen olevan - paksua, tahmeaa, sitkeää ja tiivistä - ja makeaa. Suklaisen makeaa ja rusinaisen makeaa ja siirappisen makeaa, mutta kaikkea makeutta tasapainottaa pieni alkoholin häivähdys. Ehkä alle puoli tuntia uunissa ei riittänyt taltuttamaan kaikkea sekä rusinoihin että taikinaan hukutettua rommia? Ja hyvä niin, suklaan, rusinoiden ja mausteisen rommin makuyhdistelmä on taivaallinen.
Saattaisipa jopa ylenpalttisuuden ystävä jopa lorauttaa vielä tilkan rusinoiden liotuslientä palasensa päälle...
Mutta sitä tämä leivonnainen ei missään nimessä vaadi, kuten ei myöskään kermavaahtoa tai vaniljajäätelöä tai muutakaan. Korkeintaan kupin vahvaa espressoa, jolla olisi riittävästi luonnetta asettua samaan pöytään tämän tumman ja tulisen (ei sentään kirjaimellisesti...) merirosvon kanssa.
Merirosvon brownie
200 g tummaa suklaata
115 g voita
1 cup sokeria
0,5 cup tummaa kaakaojauhetta
1 rkl vanilja-aromia
ripaus suolaa
1,5 cup vehnäjauhoja
1/3 cup tummaa rommia (Negrita)
2 dl rusinoita
1,5 dl tummaa rommia (Negrita)
(Huom. 1 cup = 2,8 dl).
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.