Kahvilan lasivitriinissä on rivissä toinen toistaan muhkeamman näköisiä laskiaispullia - on mantelimassalla, mansikkahillolla, vadelmahillolla ja jopa hieman eksoottisemmin lakkahillolla täytettyjä. Mutta kaikissa on ja pysyy yksi ainesosa, kermavaahto, jota monesti on liikaa ja joka on ällömakeaa eikä mitenkään hyvän makuista. Siksi nämä laskiaispullat saivat ihan uudenlaiset täytteet.

Ensin täytyi tietenkin tehdä pullat. Puolen litran taikinasta tuli reilun kokoista 25 pullaa, joiden sisälle mahtuu runsaasti täytteitä. Pullan pyörittäminen kauniin pyöreäksi palloksi on ollut minulle pitkään suuri mysteeri, mutta tällä kertaa suurikourainen veljeni näytti pullanteon mallia ja hommahan alkoi sujua!

Yhden pellillisen päälle laitoin voitelun jälkeen raesokeria ja mantelilastuja, toiseen pelkkää raesokeria ja kolmanteen ruokokidesokeria ja mantelilastuja.

 

Yleensä pikkupullat paistetaan 225 asteessa, mutta nämä eivät ehkä kuulu enää sarjaan "pikku", joten uuni 200 asteeseen ja pullat uuniin noin 8-12 minuutiksi koosta riippuen. Astemäärä taisi olla sopiva tai sitten taikinaan sattui juuri oikeassa suhteessa aineksia, koska uunista tuli ulos komeasti kohonneita ja kauniin muotoisia pullia!

Muutama täytyi maistaa tietenkin heti tuoreeltaan, mutta suurin osa jäi odottamaan jäähtymistä ja täyttämistä.

Mantelimassa on minun suosikkitäytteeni, joten sitä oli ehdottomasti saatava pullan sydämeksi. Veljeni ei perusta hilloista eikä (omien sanojensa mukaan varsinkaan) mantelimassasta, joten hänen pullansa sai tuhdin nokareen suklaa-pähkinälevite nutellaa. Kermavaahdon sijaan kaikkiin pulliin tuli vaahtokarkkimassaa, johon törmäsin sattumalta yhdessä K-ketjun liikkeessä. En ole koskaan ennen maistanut sellaista marsmallow fluffia, mutta nyt voisin lusikoida koko 200 gramman purkin lusikalla suoraan suuhuni! Aivan kuin jäähtynyttä grillatun vaahtokarkin pehmeän sitkeän tahmean makeaa sisusta, njam!

Pullalla hattu päähän, seurauksi kupillinen höyryävää kaakaota ja laskiaiskahvit ovat täydelliset.

Erilaisista hatuista on helppo jo päälle päin tunnistaa, mikä pulla kätkee sisäänsä minkäkinlaisen täytteen. Näin jokainen saa haluamansa, eivätkä pullat sekoitu jääkaapissa. Joutunen ehkä ostamaan toisenkin purkin vaahtokarkkia, koska en ole laskiaisen hengessä käynyt vielä ollenkaan laskemassa mäkeä, ja laskiaissunnuntaikin on vasta viikon päästä...