Olen jo usean vuoden ajan tehnyt joka jouluksi piparkakkutalon, ja viimeisimpinä jouluina niitä on syntynyt useampia ja olen tehnyt niitä lahjaksikin. 

Kätteni jälki ei ole lähelläkään kondiittoritasoa, mutta pidän talon väkertelystä ja koristeiden näpräämisestä. Viime vuonna tein esimerkiksi tämän näköisen mökin asukkeineen:

Madamella on yllään Marimekon unikkomekko, kuten kuvasta tietenkin helposti tunnistaa ;) Ja kuten kuvasta myös näkyy, olen käyttänyt osien liimaamiseen sulatettua sokeria. Sen kanssa puljaaminen on kuitenkin aikamoista puuhaa, ja syödessäkin saa varoa, ettei katko hampaitaan. Siksi tämän joulun missio on pikeerin käyttämisen opettelu, ja se alkoi tänään.

Ennen koristeluvaihetta osat täytyy kuitenkin tehdä ja paistaa...

Olen aina tehnyt piparkakkutalot Myllyn parhaan valmiista taikinasta, koska se on riittävän kovaa, joten isotkin palaset pysyvät hyvin kasassa. Muistelen, että myös käyttämäni kaavat (ne ovat monena vuonna uskollisesti palvelleet!) ovat alun perin Myllyn parhaalta peräisin. Ikkunat tosin leikkaan veitsellä aina silloisen fiiliksen mukaan. Talon osien lisäksi tein taikinasta pari autoa, puuta ja ukko- ja akkahahmoja, joista osan laitoin heti uunista ottamisen jälkeen nojaamaan, jotta saan "istuvia" hahmoja. Käytin puoli kiloa taikinaa, ja ylimääräisestä kaulitsin yhden ison palasen, joka toimii mökin alustana.' 

Paistoin palaset uunin toiseksi alimmalla tasolla 200 asteessa 4-15 minuuttia niin, että otin pienimpiä osia pois isompien vielä jäädessä paistumaan.

Palasten jäähtyessä alkoi se homman jännittävin vaihe eli valkuais-tomusokerikuorrutteen valmistus. Tein ensin paksumman massan, jolla liimasin palaset yhteen.

Liimauspikeeri

1 valkuainen

4 dl tomusokeria

muutama tippa sitruunanmehua.

Vatkasin ensin noin 3 desiä tomusokeria valkuaisen kanssa pari minuuttia, ja sen jälkeen lisäsin lopun tomusokerin ja sitruunanmehua ja vatkasin vielä hetken aikaa. En tiedä, oliko valkuainen hieman keskivertoa pienempi, sillä liimausvaiheessa tuntui, että kuorrutus oli aavistuksen liian kuivaa. 

Laitoin pikeerin pursotinpussiin isoa mukia apuna käyttäen ja suljin pussin tiukasti siksi aikaa, että tekisin myös koristelupikeerit.

.

Pesin sähkövatkaimen terät, otin uuden puhtaan kulhon ja aloitin samalla tavalla mutta vähemmällä tomusokerille.

Koristelupikeeri:

1 valkuainen

3 dl tomusokeria

muutama tippa sitruunanmehua.

Vatkasin ensin valkuaista ja osaa tomusokerista pari minuuttia, lisäsin lopun sokerin sekä hieman sitruunaa ja vatkasin lisää.

Massa tuntui ensimmäiseen verrattuna huomattavasti notkeammalta, ja sopivalta se tuntui myös käytössä. Laitoin puolet massasta pienempään pursotinpussiin ja sekoitin loppumassaan punaista karamelliväriä, jotta sain kahdenväristä koristelumassaa.

Ja tomusokerikuorrutteiden lisäksi täytyy AINA olla ranskanpastilleja! :) Ne kuuluvat piparkakkutaloon kuin muskottipähkinä bataattilaatikkoon.

Sitten vain luovuus kukkimaan ja pursottelemaan... Minusta on helpompi koristella suuret palat ennen niiden yhteen liimaamista, jotta koristeet saa tehdä vaakapinnalle. Osasta tuli nätimpiä kuin toisista, mutta niin sen täytyy aluksi ollakin. Pari jippoa huomasin, jotka on hyvä muistaa seuraavaa taloa koristellessa:

1. myös koristemassat tarvitsevat tavallista pakastuspussia tukevamman pussin

2. kannattaa tehdä kolmas, vielä löysempi pikeeri, jolla voi täyttää isompia aloja.

 

Kun koristeet olivat kuivahtaneet, liimasin palat yhteen. Se sujui yllättävän mutkattomasti; jämäkästä ja riittävän suuresta pursotinpussista oli helppo pursottaa liimaa, ja palaset tarttuivat nopeasti toisiinsa.

Yritin tehdä nurkkien saumoihin paksut "lumipylväät" tai reunalaudat, mutta niistä tuli jokseenkin epäsiistit. Ehkä lakupötkö vai ohut lakritsinauha olisi kivan näköinen nurkka...?

Piparkakku-ukko ja -akka vahtivat taloansa pihamaalta käsin, ja savupiippuun tein jo ennen paistamista veitsellä tiilikuvioinnin, mikä on oikeastaan aika hauskan näköinen. Ehkä jonkun kokonaisen seinän tai muurin voisi tehdä tiiliseinäksi...

Kattopalaset koristelin vasta paikalleen liimauksen jälkeen, ja - kuten aina - teen puoliskoista erinäköiset, jotta saan kokeilla mahdollisimman monenlaisia koristeita ja katsoja löytää joka suunnasta aina jotain uutta :) Alhaalla on myös valkoisista ranskanpastilleista liimaamalla kasattu lumilyhty :)

Tuosta valkoisesta palasesta, joka muuten on tehty muotilla, joka oikeasti esittää possua mutta näyttää enemmän vompatilta ja tässä toimittaa auton virkaa, näkee hyvin, että koristelupikeeri on liian paksua ison alueen värittämiseen. Pinnasta ei tule tasainen, mutta tässä auto on voinut hautautua vaikka lumikinoksen alle ;)

Seuraavaan taloonkin minulla on jo miljoona ideaa... Taidan hieman jopa modifioida kaavoja, koska olen tosiaan niin monta vuotta jo tehnyt näillä samoilla. Mutta siitä kerron myöhemmin, kunhan talon rakentaminen on taas ajankohtaista :)